Miksi haitallisia vieraslajikaloja päätyy eristäytyneisiin lampiin? Tahallista toimintaa epäillään

Aurinkoahven on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Vieraslajin päästäminen luontoon on myös aina laitonta.

Suomessa ensimmäinen havainto aurinkoahvenesta tehtiin jo vuonna 2014 Turun Kalamaraton-kilpailussa. Vieraslajit.fi-sivuston mukaan vuoden 2017 lopussa havaintoja oli viidestä lammesta, 2019 kymmenestä.

Vuonna 2020 havaintoja oli jo 17 eri lammesta. Kaikki esiintymispaikat ovat Varsinais-Suomesta.

Sittemmin lajia on löydetty myös muun muassa Pirkanmaalaiselta louhoslammelta ja Humppilan Koivistolammista. Uudellamaalla aurinkoahventa on ilmoitettu löydetyn neljästä eri lammesta.

Aurinkoahventa esiintyy usein juuri yksittäisissä lammissa, joista ei ole vesiyhteyttä muille alueille.

Tällaisiin eristäytyneisiin paikkoihin lajia pääsee ainoastaan niin, että ihmisten avulla. Esiintymispaikat viittaavat siihen, että lajia levitetään aktiivisesti ja tahallisesti.

”Siirtoistutusten syitä voi vain arvailla”, sanoo Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Vesa Karttunen.

”Kalalla ei sinänsä ole kaupallista arvoa, niin minulle ei tule mieleen kuin virkistysarvo. Onhan se värikäs ja eksoottisen näköinen kala. Jos näitä saadaan ongella jostain, niin saatan hyvin kuvitella, että mieleen tulee siirtää kaloja johonkin kenties lähempänä omaa kotia olevaan lampeen – lainsäädännöstä tietämättä tai siitä huolimatta”, Karttunen toteaa.

Toinen kalansiirtoihin pääkaupunkiseudulla vaikuttanut seikka on hänen arvionsa mukaan ollut kalalajien bongaus eli fongaus.

Karttunen arvioi, että koska kaloihin ei jää siirtäjän merkkejä, kiinni jäämisen riski sinänsä laittomasta toiminnasta on mitättömän pieni.

Haitallisen vieraslajin poistaminen kokonaan tai edes sen lisääntymisen hillitseminen on hankalaa.

”Suurimmalla osalla lammista ei ole tehty torjuntatöitä, koska resursseja ei ole tarpeeksi”, Pirkanmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Tapio van Ooik sanoo.

”Esimerkiksi Pirkanmaalla sijaitsevan louhoslammen tilanne on mahdollisten torjuntatöiden kannalta hyvin haastava, koska lampi on yksityisessä omistuksessa, ja mahdolliset torjuntatoimet, kuten esimerkiksi lammen tyhjentäminen, olisivat hyvin kalliita”, Ooik kertoo.

Luontoon laittomasti päästetyt yksilöt ovat ehtineet muodostaa osassa paikkoja jo pysyviä kantoja ja ovat aiheuttaneet erilaista haittaa.

Alunperin akvaariokaloiksi tuodut aurinkoahvenet uhkaavat alkuperäistä vesieliöstöä ja niiden on havaittu vähentäneen vesien monimuotoisuutta.

Aggressiivisina pesän puolustajina nämä planktonia ja pohjaeläimiä ravinnokseen käyttävät ahvenet alkavat helposti terrorisoida lampien sammakkoeläimiä ja toisia kaloja.

Vieraslajit.fi -sivuilla on esitelty useita kala- tai rapulajeja, jotka on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi. Suurta osa näistä ei ole kuitenkaan vielä havaittu Suomessa.

Suomessa on havaittu aurinkoahvenen lisäksi muun muassa rohmutokkoa, siniraitakilliä ja idänsieraintokkoa.

Vieraslajihavainnoista tulee tehdä ilmoitus vieraslajit.fi-sivustolla.