Kemeratukea jää käyttämättä kahdeksan miljoonaa euroa

Tälle vuodelle varattua kestävän metsätalouden kemeratukea uhkaa jäädä käyttämättä 8 miljoonaa euroa. Etenkään raskaat kunnostusojitus- ja tiehankkeet eivät etene tavoitteiden mukaisesti, metsäkeskus kertoo.

"Toivotaan, että töitä saadaan vielä tehtyä. Mahdottomiin työsuorituksiin loppuvuonna ei kuitenkaan pystytä, joten katsetta kannattaa suunnata myös tulevaan", toteaa hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen.

Niskanen nostaa kemeran suurimmaksi ongelmaksi raskaat metsätiehankkeet. Niitä ei ole saatu käyntiin toivotulla tahdilla.

"Metsätiepuolella on ollut kovat odotukset. Ne hankkeet ovat kuitenkin vaikeita toteuttaa."

Vastaavasti nuoren metsän hoitoon varatut rahat saadaan suunnilleen käytettyä. Tosin niissäkin painotus voisi olla parempi.

"Rahat kuluvat pienpuun korjuun tukeen. Tärkeä taimikon varhaishoito laahaa harmillisesti perässä", toteaa Niskanen.

Yksittäisistä työlajeista murheellinen on uudistamisen tilanne. Sen tukemiseen on varattu vanhan kemeralain mukaista rahaa noin kolme miljoonaa euroa. Tuki on voimassa vuoden loppuun.

"Suunniteltuja metsänviljelyjä ei ole tehty, vaikka niihin oli varattu rahaa isosti. Tämä koskee etenkin Lappia."

Noita ennen vuotta 2015 tehtyä lakimuutosta hyväksyttyjä hankkeita on vielä tänä vuonna ollut rästissä noin kymmenen miljoonan euron edestä.

Metsäkeskuksen mukaan tämän vuoden tukirahoista oli marraskuun alkuun mennessä käytetty vasta runsaat 33 miljoonaa euroa. Se on 60 prosenttia koko vuoden tukisummasta.

Eniten tukea on käytetty nuoren metsän hoitoon, 22 miljoonaa euroa. Siitä on maksettu taimikon varhaishoidon tukea vajaat 4 miljoonaa euroa. Suurin osa summasta on siten kulunut nuoren metsän kunnostukseen.

Metsätien rakennus on vienyt 2 miljoonaa euroa.

Luonnonhoito- ja ympäristötuen noin 6 miljoonan euron tukipotista on käyttämättä vielä liki puolet.

Kemertatuen käyttö vaihtelee maakunnittain suuresti. Eniten tukea maksetaan maan pohjoisosissa, mutta budjettiin nähden parhaiten kemeratukea on saatu kulumaan Päijät-Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla.

Lapissa tukea oli marraskuun alussa käyttämättä yli puolet. Niskasen mukaan se selittyy uudistamistuen vähäisellä käytöllä.

"Tässä tilanteessa rahaa voidaan siirtää maakuntien välillä, jos jossakin tukea saadaan kulumaan suunniteltua enemmän", toteaa Niskanen.

Hän arvioi, että rahoitusta jää käyttämättä noin 8 miljoonaa euroa. Siitä suuri osa kertyy tekemättä jääneistä uudistamishankkeista.

Niskasen mukaan rahoituksen ylitarjonnassa näkyy jossain määrin myös juurikäävän torjunnan tuen loppuminen. Muita töitä ei ole saatu kasvatettua niin, että juurikääväntorjunnasta vapautuneet varat olisi saatu käytettyä.

Valtion panos kestävän metsätalouden rahoitukseen on noin 56 miljoonaa euroa vuodessa. Metsäkeskuksen mukaan tuen käyttö on tänä vuonna ollut viimevuotista hitaampaa.

Viime vuonna tukea jäi käyttämättä 14,4 miljoonaa euroa. Silloin luvussa oli mukana 11 miljoonaa euroa lisäbudjetista.

Jos metsänomistajat eivät käytä kemeratukea, sen määrä joutuu väistämättä pohdintaan.