Lentojätkän työ on nyt ympärivuotista

Useat edelleen toiminnassa olevat metsä­teollisuusyritykset Kymenlaaksossa viettävät tänä vuonna 150-vuotisjuhliaan. 150 vuotta täyttää myös Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, joka on nykyään museo.

150 vuotta sitten Suomeen alkoi syntyä metsäteollisuutta ja puun tarve kasvoi. Puita tehtaille kaatoivat kirveillä maaseudun pientilalliset, joille talvinen hakkuutyö ja puunajo hevosella sopi tilan vuodenkiertoon. Lisäksi tarvittiin metsätyön erikoismiehiä, jätkiä.

Metsäkämppien aikakautta ei ole syytä romantisoida. Savottatyö oli ankaraa ja kuluttavaa sekä ihmisille että hevosille. Lentojätkien karusta elämästä kerrotaan Aarteen 5/22 sivulla 44. Juttu on muistutus entisajan metsätyön vuosikellosta. Puut kaadettiin ja kuljetettiin vesien varteen pakkasilla, uitettiin tehtaille puroja ja jokia pitkin keväällä, ja kausitöiden välissä jätkillä oli luppoaikaa.

Kun puhutaan ”vanhan ajan” metsätöistä, puhutaan sadan vuoden ajanjaksosta 1870-luvulta 1970-luvulle. 1980-luvulla yleistyivät harvesterit. Metsurit vaihtoivat moottorisahan kahvat metsäkoneen kahvoihin, osa siirtyi rekan rattiin.

Miljoonainvestointejaan kuolettavilla korjuu- ja kuljetusyrityksillä ei ole varaa kuin kesälomien ja korkeintaan pahimman rospuuton mittaisiin seisokkeihin. Metsäfirmojen maksamilla urakkataksoilla ei rikastuta, mutta hyvät kuljettajat yritetään saada pysymään tarjoamalla heille ympärivuotista työtä. Jos heidät joka vuosi lomautetaan, he vaihtavat helpompiin hommiin. Metsätyö ei ole enää fyysisesti raskasta, mutta se on yksinäistä ja vastuullista. Motokuskin pää höyryää jatkuvassa päätöksenteossa, rekkakuski taiteilee puut kyytiin ahtailta laanipaikoilta.

Puuta käyttävät yritykset tarvitsevat urakoitsijoita, jotka kaatavat ja kuljettavat puut, ja puuta tarvitaan tuotantoon kesälläkin. Siksi sulan maan aikana hakatusta puusta maksetaan parempaa hintaa kuin talvileimikoista.

Tarkimmat metsänomistajat eivät päästä koneita metsiinsä kesällä. Varsinkin kuusikon kesäharvennus on metsän terveydelle riski, jonka tämänkeväinen kiistely juurikäävän torjunnasta on tehnyt näkyväksi. Ja kuusikoita Suomessa riittää, tunnetuista syistä.

Kukin puunmyyjä päättää, ottaako riskin ja millaista hintaa vastaan, mutta metsien terveysriskit ovat myös kansantaloudellinen ongelma.