Hyönteisten uhanalaisuutta ei aina huomata – suurin osa lajeista on tieteelle edelleen tuntemattomia

Selkärangattomat, kuten hyönteiset, ovat jääneet paitsioon, kun lajeja luokitellaan uhanalaisuuden perusteella. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton Punaista kirjaa eli maailman kattavinta kokoelmaa lajien uhanalaisuusluokituksista, hallitsevat paremmin tunnetut selkärankaiset, kuten nisäkkäät ja linnut.

Tutkijoiden mukaan tilanne on hälyttävä, sillä Punainen kirja ohjaa suojelutoimia ja -painotuksia, kertoo Helsingin yliopisto.

Helsingin, Uppsalan ja Tukholman yliopistojen ja Ruotsin luonnonhistoriallisen museon tutkimuksissa havaittiin, että hyönteisten luokittelussa uhanalaisuuden arviointiin liittyy suuri virheluokittelun riski; jopa lajin voimakasta taantumista on vaikea havaita.

Hyönteiset ovat vaikeasti havaittavia, ja suurin osa niistä on myös harvinaisia.

”Sen seurauksena useimmista hyönteislajista kertyy vain vähän tietoa siitä, ovatko niiden populaatiot turvallisella tasolla vai vaarassa taantua. Siksi nykyiset menetelmät uhanalaisuusluokitukseen toimivat niille huonosti”, sanoo Tomas Roslin Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Roslinin mukaan jopa kaikkein kunnianhimoisimmat havainnointiprojektit mahdollistavat uhanalaisuusarvioinnin vain murto-osalle lajeista, jos analysointimenetelmiä ei päivitetä.

Tutkijat ehdottavat, että vaikka jokaisesta harvinaisesta lajista on vähän tietoa, analyysejä voi vahvistaa yhdistämällä tietoa yli lajien. Arviointia voisi myös tehdä samankaltaisten lajien tasolla yksittäisten lajien sijaan.

Yksi keino on myös kohdistaa uhanalaisuusarviointi lajiyhteisöjen ja elinympäristöjen tasolla.

Hyönteiset pölyttävät kasveja, kierrättävät ravinteita ja ruokkivat muita eliöryhmiä. Noin 75–90 prosenttia maailman tunnetuista eläinlajeista on hyönteisiä. Silti noin neljä viidestä hyönteislajista on edelleen tieteen kuvaamatta.