Mustikkasadosta tulossa keskinkertainen – kuivuus pienentää marjakokoa ja heikentää satoa

Marjakasvien kukinta alkoi tänä vuonna lähes neljä viikkoa aiemmin kuin vuonna 2016 ja 1–2 viikkoa aiemmin kuin viime vuosina keskimäärin.

Mustikan kukkia on tähän mennessä laskettu 215 koeruudulta. Kukkia on ollut runsaasti tai erittäin runsaasti noin puolessa koeruuduista, niukasti tai melko niukasti alle kolmasosassa. Kukkien määrässä ei ole juurikaan ollut eroa Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä.

Kukinnan aikaiset lämpimät ja sateettomat sääolot ovat olleet mustikan pölyttäjähyönteisille suotuisia. Pölytyksen onnistuminen selviää kuitenkin vasta raakilehavaintojen kertyessä.

”Vaikka pölytys onnistuisikin, pitkittynyt kuivuus saattaa pienentää marjakokoa ja siten heikentää mustikkasatoa etenkin eteläisessä Suomessa. Sato voikin tänä vuonna jäädä niukaksi lämpimillä kasvupaikoilla, toisin kuin vuonna 2017, jolloin parhaita mustikka-alueita olivat harvapuustoiset ja lämpimät vaarojen etelärinteet”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola.

Puolukan kukinta on ollut runsasta tai erittäin runsasta Jyväskylän eteläpuolella sijaitsevilla koeruuduilla. Jyväskylän pohjoispuolella kukinta on sen sijaan jäänyt enintään keskinkertaiseksi.

Suomuuraimen kukinta on ollut runsasta tai erittäin runsasta noin puolessa lasketuista 105 koeruudusta. Suomuuraimen kukinta-aikaan on ollut pakkasöitä etenkin Suomenselän alueella, ja alhaiset lämpötilat ovat todennäköisesti vaurioittaneet kukkia. Pohjoisempana suomuuraimen pölytystä ovat vaikeuttaneet voimakkaat tuulet.

Luonnonvarakeskuksen ja Suomen 4H-liiton yhteistyö marjahavaintojen teossa jatkui vuonna 2018, tänä vuonna marjahavaintoja tekee 130 4H-nuorta eri puolilla Suomea.

”Luke ottaa lähiviikkoina käyttöön kaikille avoimen marjahavaintojen tiedotusjärjestelmän. Marjahavainnot tallentuvat järjestelmään, mistä ne ovat vapaasti tarkasteltavissa”, kertoo Peltola.