Tuttavapiirini kolme lapsiperhettä on tänä vuonna muuttanut Etelä-Suomesta Kajaaniin

Moni maaseutumainen kunta on tänä vuonna saanut muuttovoittoa. Vastaavasti taas äskettäin uutisoitiin, että muuttovirta esimerkiksi Espooseen on tyrehtynyt.

Omassa tuttavapiirissäni kolme lapsiperhettä on tänä vuonna muuttanut Etelä-Suomesta Kajaaniin. Puhtaan luonnon, tilavamman elämän sekä isovanhempien vuoksi, osin etätyömahdollisuuksien ansiosta.

Paluumuuttohalukkuutta on. Heille ja kaikille muillekin: tervetuloa!

Muutos kannattaa pyrkiä näkemään mahdollisuutena. Korona-ajan myötä maaseudulla onkin ihan uudenlainen mahdollisuus. Turvallisuus, rauhallisuus, tila ja luonto nousivat muutamassa kuukaudessa arvoon arvaamattomaan.

Hyvä niin ja toivottavasti trendi jatkuu.

Etätyötä tekevä milleniaalisukupolvi ei kuitenkaan niele ihan mitä hyvänsä. Nettiyhteyksien on tietysti toimittava. Ja luonnon on oltava luontoa, ei hakkuuaukkojen ja taimikoiden tannerta.

Metsien arvo on muuttumassa.

Jälleenrakennusajan näkemys tiivistynee kommentissa: ”yhteiskunnan vihollinen on se, joka jättää metsänsä hoitamatta”. Tarkoittaen sitä, että metsänomistajan pitää tuottaa puuta teollisuuden rattaisiin ja sitä kautta kaikkien yhteisen hyvinvoinnin kasvattamiseksi.

Maailma muuttuu. Metsät ovat paljon muutakin kuin teollisuuden raaka-ainetta. Ne ovat maaseudulla asuvan etätyöläisen henkireikä. Ne ovat useiden uhanalaisten lajien koti. Ne ovat hiilinielu. Ne ovat lukuisten luonnontuotteiden raaka-aineaitta.

Näiden kaikkien arvojen tasapainoilu on uuden metsäpolitiikan ytimessä. Me vihreät vastasimme tähän metsäpoliittisella ohjelmallamme. Siinä haettiin tasapainoa luonnon kantokyvyn, metsän hyvinvointivaikutusten sekä taloudellisten arvojen suhteen.

Uuden, monitavoitteisen metsäpolitiikan aika on mahdollisuus metsäalalle. Ehkä kuutiomäärissä hakkuita tulee vähemmän, mutta kokonaisvaltaista hyvinvointia sitäkin enemmän.

Pitkälle jalostetut metsäteollisuuden tuotteet, luontoelämykset, vanhat metsät, monimuotoinen luonto ja terveelliset luonnonantimet ovat uuden metsäpolitiikan ytimessä.

Kestävillä tuotteilla on markkinoita. Kestävyys ei toki ole nykymenon jatkon nimeäminen kestäväksi, vaan aitoa jatkuvaa parantamista.

Tekemistä riittää. Mutta se kannattaa, koska silloin voittajia on useita maaseutumaisten kuntien houkuttelevuudesta luonnon monimuotoisuuteen sekä elinkeinorakenteen monipuolistumiseen.

Otetaan siis muutos mahdollisuutena.

Kirjoittaja on vihreän puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja.

Metsät ovat paljon muutakin kuin teollisuuden raaka-ainetta.