Hartolan talotehtaalla valmistuu Suomen korkein puukerrostalo
Automaattikone jätti osan lattiaelementistä naulaamatta, joten Maarit Sulkumäki korjaa tilanteen naulaimella. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoHARTOLA (MT)
Stora Enso osti Hartolan talotehtaan liiketoiminnan viime kesänä. Jatkuvaan käyntiin tehdas saatiin kevään aikana.
Taloja tehtaalla rakennetaan ristiinlaminoiduista massiivipuulevyistä eli clt (cross-laminated timber) -levyistä.
Clt-levyt valmistetaan Stora Enson Itävallan tehtailla keskieurooppalaisesta kuusesta. Koska clt:n päämarkkina-alue on Keski-Euroopassa, toistaiseksi Pohjoismaihin ei ole tulossa niitä tuottavaa tehdasta.
”Täällä clt-tehtaalle ei ole vielä tarvetta, mutta kysynnän kasvua puurakentamisessa odotetaan”, Stora Enson Rakentamisen ratkaisujen johtaja Matti Mikkola kertoo.
Itävallassa levyt valmistetaan tilauksen mukaan, ja Suomeen tuotaessa niissä on jo valmiina esimerkiksi ikkuna- ja oviaukot. Hartolassa levyihin asennetaan eristeet, ulkoverhous, ikkunat ja ovet.
Clt-rakennuselementtien etuja ovat ilmatiiviys ja palonkestävyys. Ne myös eristävät hyvin lämpöä ja ääntä.
Clt-tilaelementtirakentaminen on nopea menetelmä, jossa rakennus valmistetaan sisätiloissa.
Kukin rakennus muodostuu useasta lohkosta. Valmiit lohkot kuljetetaan työmaalle ja asennetaan kiinni toisiinsa.
Stora Enson mukaan menetelmällä saavutetaan jopa 50–70 prosenttia nopeampi rakennusaika verrattuna betonielementteihin.
Vaikka rakentamisen näkymät ovat heikot, Euroopan puurakennusmarkkinoilla on valtava kasvupotentiaali. Stora Enson mukaan vain kymmenessä prosentissa Euroopassa vuonna 2011 aloitetuista rakennushankkeista käytettiin materiaalina puuta.
Stora Enso keskittyy kaupunkiasumiseen. Tuotteita ovat hoivakodit ja kerrostalot sekä aluerakentamisen pienkerrostalot ja rivitalot.
Käynnissä olevia hankkeita ovat muun muassa pienkerrostaloalue Vantaan Kivistössä sekä kuusikerroksinen puukerrostalo Seinäjoella, joka on valmistuessaan Suomen korkein puukerrostalo.
Metsäyhtiö ei toimi hankkeissa rakennuttajana, vaan tekee yhteistyötä rakennusyhtiöiden kanssa.
”Yhteistyö tuo meille etua rahoituksessa, jatkuvuudessa ja toistettavuudessa”, Mikkola perustelee.
EMILIA PALOJÄRVI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
