Mustikkasato tarvitseenyt kosteutta kypsyäkseen

Mustikkasato kypsyy Etelä- ja Keski-Suomessa heinäkuun puolivälin jälkeen. Kolmannessa kypsymisvaiheessaan mustikka tarvitsee kosteutta, helle on sille myrkkyä.

Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) vanhempi tutkija Kauko Salo on joutunut tarkentamaan mustikan satoennustetta alaspäin. ”Alle keskiarvon mennään. Parin viikon takaisesta ennuste on laskenut 10–20 prosenttia”.

Salon mukaan mustikan kukinta alkoi noin viisi vuorokautta myöhemmin kuin kahtena edellisvuonna. Mustikan kukkia laskettiin keskimäärin 125 kappaletta neliömetrillä.

Viime vuonna kukkia oli neliömetrillä 260, erittäin hyvänä mustikkavuonna 2012 kukkia oli 280 kappaletta neliömetrillä.

Runsaan mustikkasatoennusteen raja on 200 kukkaa neliöllä. Siihen määrään tänä kesänä ylsi vain kaksi tutkimusmetsikköä 37:stä.

Ensimmäiset mustikkapiirakkamarjat saattavat löytyä Etelä-Suomen valoisista metsistä jo ensi viikolla, Salo ennustaa. Mustikan pääsato kypsyy Etelä- ja Keski-suomessa heinäkuun puolivälin jälkeen, Kainuussa ja Lapissa heinä–elokuun vaihteessa.

Puolukan kukinta on ollut tänä kesänä paikoin runsasta. Koeruuduilta on laskettu keskimäärin jopa 100–150 terttua ja jokaisesta tertusta kuusi tai seitsemän kukkaa.

Puolukankin kukinta kärsi paikoin hallasta, etenkin Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa.

Suomuuraimen eli lakan satoennuste vaihtelee. Salon mukaan parhaita lakasatoja voi odottaa puustoisille rämeille ja korpiin.

Avosoilla osa kukista paleltui. Kukkia piiskasivat myös kovat tuulet ja sateet. Huonolla säällä pölyttäjät pysyivät poissa.

”Lakkasato ei ole läheskään viimevuotisella tasolla”, Salo sanoo. Suomuuraimen sato-odotukset ovat tavallista heikommat Lapin avosoilla sekä Suomenselän ja Kainuun soilla.

Mustikkakasvusto paleltui viime talvena monessa paikassa, koska suojaava lumikerros puuttui. Vaurioalueilta on tasaisesti eri puolilla Etelä- ja Keski-Suomea.

Suojaavan lumirajan eli suunnilleen Suomussalmi–Kemi -linjan pohjoispuolella mustikkakasvustot ovat säilyneet.

Salo kiittää henkilöitä, jotka ilmoittivat havaintonsa mustikkakasvuston vaurioista. 38 tutkimusmetsän lisäksi ilmoituksia paleltuneista tai paleltumattomista mustikkavarvikoista saatiin 108 kunnan tai kylän alueelta.

REIJO VESTERINEN

Avaa artikkelin PDF