Olympiaurheilija Eetu Kallioiselle Lopen ampumaurheilukeskus on tärkeä harjoittelupaikka. Kuva: Kimmo HaimiLoppiVoiko drooneja torjua haulikolla? ”Vaatii aktiivista harjoittelua”
Reserviläisten ja siviilien maanpuolustustaitojen kehittäminen ja ylläpitäminen ovat Suomen maanpuolustusta tukevaa kansalaistoimintaa. Tulppana on monipuolisten ampumaratojen puute.TilaajalleAmpumarataharjoittelu on Reserviläisliiton puheenjohtaja Kari Salmisen mukaan maan puolustusvalmiuden kannalta keskiössä.
”Ammunta on tärkeintä sotilaana heti elossapysymisen jälkeen. Ilman sitä et pysty turvaamaan itseäsi, lähimmäisiä tai maatasi”, Salminen kiteyttää.
Outi Rekola ja Kari Kuparinen pohtivat eri näkökulmista, miten ampumaratojen tilannetta voisi parantaa. Kuva: Kimmo HaimiAmpumataito on kuitenkin tullut yhä tärkeämmäksi, sillä Ukrainan sota on muuttanut sodankäyntiä. Droonien torjuntaa ukrainalaisille sotilaille kouluttava Ihor Pushkariov kertoo Le Monde -lehdessä, että 90 prosenttia Ukrainan tappioista ja kalustomenetyksistä johtuu vihollisen drooneista.
Ukrainassa etenkin haulikoista on tullut viimeinen keino FPV-drooneja vastaan, ja ukrainalaiset joukot käyttävät haulikoita yhä enemmän. Haulikkokoulutusten uskotaan pelastavan tuhansien sotilaiden henkiä ja vähentävän etulinjan logistiikkaan kohdistuvia riskejä.
Puolustusvoimien pääesikunnan viestintäosastolta vahvistetaan, että haulikko voi olla käyttökelpoinen väline etenkin pienten ja suhteellisen hitaasti matalalla lentävien laitteiden lähitorjuntaan.
Kari Salminen kertoo, että droonien torjunta vaatii aktiivista ampumaharjoittelua, sillä FPV-droonit ovat pieniä ja ne liikkuvat ketterästi osaavan pilotin ohjauksessa. FPV droonit lähettävät videokuvaa suoraan lennättäjälle.
Ukrainalaisia sotilaita koulutetaan ampumaan FPV-drooneja alas skeet-harjoittelun avulla. Droonien ampumista on harjoiteltu myös Lopen ampumaradalla. Kuvassa pahvimalli, jota käytettiin harjoittelukappaleena. Kuva: Kimmo HaimiHänen mukaansa muuttunut maailmantilanne näkyy ampumaradoilla. Ihmisiä kiinnostaa reserviläistoiminta ja ampumaharjoittelu.
Reserviläisten lisäksi ampumaratoja käyttävät esimerkiksi metsästäjät, joita on Suomessa noin 300 000.
Salminen on huolissaan Suomen ampumaratojen tilanteesta.
Nykyisen hallitusohjelman alkaessa Suomessa oli hänen mukaansa noin 670 ampumarataa. Hallitusohjelman tavoitteisiin kirjattiin, että niitä olisi vuosikymmenen loppuun mennessä tuhat lisää.
”Muutamia uusia ampumakeskuksia on saatu aikaiseksi, mutta vähintään saman verran on mennyt kiinni. Tämä ei näytä hyvältä. Ampumaratojen tilanne alkaa olla sitä luokkaa, että tämä vaikuttaa jo kansalliseen turvallisuuteen”, Salminen sanoo.
Suomen Ampumaurheiluliiton ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Outi Rekola pitää tuhannen ampumaradan tavoitetta hyvänä mutta epärealistisena tällä rakentamisvauhdilla.
Rekola on vetänyt vuonna 2020 käynnistynyttä ampumaratojen ympäristölupahanketta jo olemassa olevien ja uusien ampumaratojen ympäristöluvittamiseksi. Lehden julkaisuhetkellä hankkeen jatko marraskuun puolivälin jälkeen on vielä epävarma.
Rekola kertoo, että ampumaratojen ympäristölle aiheuttamat riskit liittyvät pitkälti metalleihin ja meluun.
”Ympäristöriskit ovat tyypillisesti hyvin hallittavissa, mutta tiukat vaatimukset vaativat radoilta merkittäviä investointeja. Pohjavesialueelle uutta rataa ei kannata enää edes suunnitella.”
Rekola ei kokemuksensa pohjalta usko, että ratojen määrän kasvattaminen hallituksen tavoitteeseen edes olisi realistisesti toteutettavissa oleva ratkaisu ongelmaan.
Kari Kuparinen, Eetu Kallioinen ja Outi Rekola Lopen ampumaradalla. Kuva: Kimmo Haimi”Potentiaalisempaa voisi olla nykyisten ratojen monipuolistaminen kuin ratojen niin runsas kasvattaminen. Se kuitenkin vaatii taloudellista panostusta, jollaiseen harvan radan toiminnanharjoittaja on varautunut.”
”Potentiaalisempaa voisi olla nykyisten ratojen monipuolistaminen kuin ratojen määrän kasvattaminen.”
Suurin osa Suomen ampumaradoista on pieniä ja taloudelliset resurssit minimaalisia. Tyypillinen ampumarata on syrjäinen yhden tai kahden seuran tai riistanhoitoyhdistyksen ylläpitämä hirvi- tai haulikkorata, jolla laukausmäärät jäävät pieniksi ja harjoittelu siten vähäiseksi.
Poikkeuksen tekee Lopen ampumaurheilukeskus, joka on onnistunut kehittämään radasta monipuolisen ja monia ampujaryhmiä palvelevan. Parhaillaan radalle rakennetaan massiivisia meluvalleja koko rata-alueen ympärille.
Lopen ampumaurheilukeskuksessa on tehty laajoja maamassojen ajo-, louhinta- ja rakennustöitä uusien ratojen, kuten tuhannen metrin kivääriradan, sekä tarvittavien meluvallirakenteiden toteuttamiseksi. Kuva: Kimmo HaimiLopen ampumaratayhdistyksen puheenjohtaja Kari Kuparinen kertoo, että kehityksen on mahdollistanut aktiivinen ampumaratayhdistys, jossa useampi aktiivinen toimija on yhdistänyt voimansa. Näin on voitu löytää tehokkaammin yhteistyökumppaneita ja rahoitusta eri lähteistä.
”Olemme panostaneet siihen, että pyrimme kehittämään ampumaurheilukeskustamme niin, että ammuntaa voidaan harrastaa mahdollisimman monissa eri yhdistysten lajeissa. Tämä on vaatinut tietysti myös paljon talkootyötä, joka nykyisin on haasteellista. Voidaan todeta, että monet meistä ovat tehneet 40 vuotta talkoita”, Kuparinen toteaa.
Sekä Outi Rekola että Kari Kuparinen sanovat, että ampumaratojen tilannetta voitaisiin parantaa selvästi yhdellä keinolla; yhdenmukaistamalla ja selkeyttämällä lainsäädäntöä ja lupaprosesseja. Nyt lupaprosessit ovat liian tulkinnanvaraisia.
”Lainsäädännön muutokset eivät ole vielä edenneet siihen vaiheeseen, että olisi selkeää tietoa siitä, miten ja milloin ampumaratoja koskeva lainsäädäntö lopulta tulee muuttumaan. Tämä on tuonut haasteensa myös ratojen luvittamiseen”, Rekola kertoo.
Eetu Kallioinen ampuu vuoden aikana yli 50 000 laukausta. Kuva: Kimmo HaimiHallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan ampumaratojen lupamenettelyjen sujuvoittamista siten, että enintään 100 000 laukauksen vuodessa ammutut radat katsottaisiin vähäisiksi eli ilmoituksenvaraisiksi. Uudistuksessa ympäristö- ja turvallisuusluvitusta on esitetty yhdistettäväksi ja siirrettäväksi Poliisihallitukselle.
Kumpikaan asiantuntijoista ei ota kantaa siihen, parantaisiko ympäristöluvituksen siirtäminen kunnan ympäristöviranomaisilta Poliisihallitukselle ampumaratojen tilannetta.
”Asiaa on vaikea vielä arvioida, koska kokonaisuudesta ei ole vielä saatu tarpeeksi tietoa. Se olisi joka tapauksessa iso muutos, mutta tukisi yhden luukun periaatetta”, Rekola toteaa.
Saako siviili suojata itseään sotatilassa ampumalla droonin haulikolla?
Itsepuolustus on tilanne huomioiden ja voimakeinot sen mukaan mitoittaen sallittua. Normaalitilanteessa drooneja ei saa ampua alas omin päin.
Ampumataidon ja oikeiden torjuntavälineiden lisäksi on tärkeää, että drooneilta osataan suojautua.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
