Jigaus Joensuun keskustan lähistöllä on Anssi Vainikan mieleen, vaikka hän nauttii erityisesti tunturikalastuksesta Norjan ja Ruotsin Lapissa. Kuva: Lari Lievonen
Vuoden vapaa-ajankalastaja: ”En olisi halunnut pilata hyvää harrastusta sillä, että siitä tulee työ – toisin kävi”
”Harrastuksen tulisi näyttäytyä hyväksyttävänä ja vastuullisena toimintana”, sanoo vuoden vapaa-ajankalastaja Anssi Vainikka.TilaajalleJoensuu
Suomen Vapaa-ajankalastajat valitsivat Anssi Vainikan vuoden vapaa-ajankalastajaksi. Kuva: Lari LievonenKalastuksesta tai metsästyksestä innostuneella alakoulun opettajalla voi olla iso merkitys nuorten innostamisessa harrastusten pariin.
Näin kävi ainakin Itä-Suomen yliopiston volutiivisen akvaattisen biologian professorille Anssi Vainikalle. Hänen kalastusharrastuksensa alkoi Lappeenrannan Simolan koulun alakoulun opettajan innoittamana.
Innostus kaloja ja kalastusta kohtaan oli sen verran suurta, että lukion jälkeen hän lähti opiskelemaan hydrobiologiaa ja limnologiaa Jyväskylän yliopistoon ja väitteli vieläpä tohtoriksi kalabiologiasta ja kalataloudesta.
”Ajattelin kyllä, että en halua pilata hyvää harrastusta sillä, että siitä tulisi myös työ. Niin kuitenkin kävi.”
Tänä keväänä Suomen Vapaa-ajankalastajat valitsivat Vainikan vuoden vapaa-ajankalastajaksi.
Vainikka on kalastusharrastuksensa alkutaipaleelta lähtien ollut mukana yhdistystoiminnassa. Alkusysäyksen kalastusseuraan liittymiselle antoi kiinnostus kilpakalastusta kohtaan. Kilpailemaan pääsi vain kuulumalla johonkin seuraan.
Tällä hetkellä hän on Suomen vapaa-ajankalastajien kala- ja ympäristötoimikunnan puheenjohtaja. Hän on ollut myös Oulun Erä- ja Kennelkerhon kalastusjaoston vetäjä sekä Pohjois-Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiirin varapuheenjohtaja.
Vainikka on myös Järvikalastusseura FLF Finnish Lake Fishers ry:n puheenjohtaja ja yksi seuran perustajajäsenistä. Seura on valtakunnallisesti toimiva vastuulliseen vapakalastukseen ja sen tukemiseen erikoistunut kalastusseura sekä kehitysyhdistys.
Vapaa-ajankalastuksen vastuullisuudesta Vainikka on puhunut pitkään. ”Harrastuksen tulisi näyttäytyä hyväksyttävänä ja vastuullisena toimintana.”
Kalastuksen sääntely, kuten esimerkiksi alamitat ovat yksinkertaisia ja tarpeellisia toimia kalaston hyväksi ja tulevien kalasaaliiden varmistamiseksi. Tätä eivät kaikki halua ymmärtää, toteaa Vainikka.
”Meidän järvemme ovat jo täysin hyödynnettyjä petokalojen osalta. Ei kukaan voi ummistaa silmiään siltä, että myös omalla kalastuksella on vaikutusta.
Hänestä olisi kohtuullista, että myös sinänsä arvokkaissa yleiskalastusoikeuksissa olisi kiintiöitä, vaikkapa kolme kuhaa päivässä. Enemmän kaloja voisi sitten pyytää kalastusoikeuden haltijan luvalla.
”Vapaa-ajankalastus on sekä kansantaloudellisesti että ekologisilta vaikutuksiltaan merkittävämpää kuin kaupallinen kalastus”, sanoo Anssi Vainikka. Kuva: Lari LievonenKalatalous tai vapaa-ajankalastus varsinkaan eivät nauti suurta poliittista arvostusta. Tutkimukseen ei saa käytännössä rahoitusta kuin kalastonhoitomaksuvaroista, eikä sieltäkään helpolla.
Vainikka sanoo, että näkemyksiä vapaa-ajankalastuksen painoarvosta olisi syytä muuttaa.
”Vapaa-ajankalastuksessa pyörii vuosittain noin miljardi euroa. Jos tästä sisävesien osuus olisi puolet, olisi vapaa-ajankalastuksen arvo sisävesillä 145 euroa per hehtaari, eli vähintään kymmenkertainen kaupalliseen kalastukseen nähden. Suomella on sisävesiä 3,45 miljoonaa hehtaaria.”
”Vaikka laskentaa tehtäisiin miten päin, vapaa-ajankalastus on sekä kansantaloudellisesti että ekologisilta vaikutuksiltaan merkittävämpää kuin kaupallinen kalastus.”
Kalastukseen ei kohdistu samanlaisia paineita tai kritiikkiä kuin mitä kohdistuu metsästykseen sen vastustajien tai eläinsuojeluaktivistien suunnalta.
Vainikka toteaa, että kalastajat ovat onnistuneet pitämään oman pesän puhtaana ja sosiaalinen kontrolli pelaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa julkaistavien saaliskuvien osalta.
”Kalojen vapauttamisen vastustus lienee yksi näkyvimmistä kritiikeistä, joka kohdistuu eläinsuojeluaktivistien suunnalta kalastukseen.”
Kalastuslaki edellyttää alamittaisten ja rauhoitettujen vapauttamisen. Sen lisäksi vastuullinen vapaa-ajankalastaja vapauttaa esimerkiksi isot kalat, jotka ovat kalakannalle arvokkaita ja valikoi muutenkin saaliinsa.
Vapautettujen kalojen negatiivisten tuntemusten pohtiminen on Vainikan mukaan vähintäänkin absurdia.
”Eiköhän kala ole tyytyväinen, kun se vapautetaan, eikä sitä otettu saaliiksi? Vain hyvin pieni osa kuolee pyynnissä saamiinsa aiheuttamiin vammoihin, eikä kukaan järkevä kalastaja vapauta kalaa, joka on vaurioitunut. Moni kertaalleen vapautetuista päinvastoin iskee myöhemmin uudestaan johonkin toiseen syöttiin.”
Suomalaisessa kalastuskulttuurissa Vainikka antaa kiitosta sille, että kalastamaan on helppo päästä. Luontaisiin taimenkantoihin perustuvat koskikalastuspaikat edustavat myös hyvää kehitystä., vaikka haasteitakin on.
Myös kalastusopastoiminnan lisääntyminen saa häneltä kiitosta.
Parannettavaa on hallitsemattomassa kalojen istutuskulttuurissa. ”Vesistöihin istutetaan mitä sattuu. Pahimmassa tapauksessa tuhotaan vesistön luontaiset ahven- ja siikakannat kuhaistutuksilla.”
Vainikka kehittäisi suosittujen talvikalastuskohteiden saavutettavuutta. ”Olisi monia hyviä kohteita, minne ei pääse, koska ei ole esimerkiksi aurattua parkkipaikkaa, josta mieluusti myös maksaisi.”
Tulevaisuudessa hän toivoisi, että löytyisi vapakalastukselle varattuja kalastuskohteita, joissa verkkokalastus olisi kielletty.
”Ylipäätään tarvittaisiin vuoropuhelua eri tahojen välillä kalastuspaikkojen kehittämiseksi.”
Vesistöihin istutetaan mitä sattuu. Pahimmassa tapauksessa tuhotaan vesistön luontaiset ahven- ja siikakannat kuhaistutuksilla.
Vuoden vapaa-ajankalastaja nauttii itse erityisesti Ruotsin ja Norjan Lapissa kalastamisesta, esimerkiksi harjuksen tunturikalastuksesta asumattomassa ympäristössä.
Mutta yhtä lailla jigaus Joensuun keskustan lähistöllä on mieluisaa puuhaa, kunhan löytää rauhallisen paikan.
Vuoden vapaa-ajankalastaja
Suomen Vapaa-ajankalastajat valitsivat Anssi Vainikan vuoden vapaa-ajankalastajaksi ja Heikki Kurtin vuoden kilpakalastajaksi järjestön kevätkokouksen yhteydessä keväällä.
Vainikan valintaa järjestön hallitus perustelee hänen pitkäaikaisella panoksella vapaa-ajankalastuksen puolestapuhujana ja edistäjänä.
Hän on esimerkiksi vapaa-ajankalastajien kala- ja ympäristötoimikunnan puheenjohtajana asiantuntijakirjoituksillaan ja -lausunnoillaan tuonut vapaa-ajankalastajien tavoitteet ja tarpeet yleiseen tietoisuuteen.
Kirjoituksilla hän on myös edistänyt kalakantojen tilan huomioon ottavan kestävän kalastuksen yleistymistä maassamme.
Vuoden kilpakalastajaksi yksimielisesti valittu Heikki Kurtti edustaa Fly Fishing Club Jyväskylää.
Valintaperusteluissaan toimikunta painotti Kurtin viime vuoden Kuusamon perhokalastuksen MM-kilpailuissa saavuttamaa sekä henkilökohtaista että joukkuekultamitalia.
Lue myös:
Nuoret naiset innostuivat kalastamisesta, harrastajien määrä lähes kaksinkertaistui koronavuonna
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
