• Talousmetsien elonkirjo on kansallinen kärkihanke

    Päivitetyssä kansallisessa metsästrategiassa metsä nähdään puilta, kirjoittaa Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen.
    Kansallisen metsästrategian 2035 tavoitteena on, että Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö uudistuvalle ja vastuulliselle metsäalalle.
    Kansallisen metsästrategian 2035 tavoitteena on, että Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö uudistuvalle ja vastuulliselle metsäalalle. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Metsä|Metsäpolitiikka
    14.12.202209:00
    Pääkirjoitus
    Mari Ikonen

    Maa- ja metsätalousministeriö järjesti marraskuussa toimittajille taustatilaisuuden huoltovarmuudesta, metsäpolitiikasta ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Ministeriön asiantuntijat pitivät tiiviitä ajankohtaiskatsauksia, joista yhdessä aiheena oli uusi kansallinen metsästrategia.

    Kysyin, eikö tunnu turhauttavalta valmistella suurella työllä kansallista metsästrategiaa, kun EU:sta pukkaa jatkuvasti metsien käyttöön liittyviä aloitteita ja rajoitteita, jotka voivat pahimmillaan sekoittaa koko pakan.

    Paikalla olijoiden mikroilmeet paljastivat, ettei ajatus ollut heille aivan vieras. Ääneen lausuttu vastaus oli painokas: päinvastoin, juuri tässä tilanteessa on erityisen tärkeää vahvistaa Suomen oma metsästrategia.

    Mistä siis on kyse? Kansallinen metsästrategia linjaa Suomen metsäpolitiikkaa eli kuvaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2035 asti. Se jatkaa voimassa olevaa, vuoteen 2025 ulottuvaa kansallista metsästrategiaa. Molempia on valmisteltu vuosikausia kestäneellä asiantuntija- ja sidosryhmäyhteistyöllä.

    Voimassa olevassa strategiassa painotetaan, että metsät ovat taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävässä käytössä. Määritelmässä ovat siten mukana kestävyyden kaikki neljä ulottuvuutta, ei yksinomaan ekologinen kestävyys.

    Ihminen ja talous ovat vahvasti mukana myös uudessa strategiassa, jota käsitellään tässä kuussa metsäneuvostossa. Päivitetyssä strategiassa otetaan aiempaa selvemmin huomioon ilmastokestävyys ja metsäluonnon monimuotoisuus; siinä tavoitellaan ”kasvavaa hyvinvointia metsästä ja metsille”. Samalla muistutetaan, että metsäala kattaa metsätalouden ja puuta jalostavan teollisuuden lisäksi metsien muihin aineellisiin ja aineettomiin tuotteisiin perustuvan tuotannon, jalostuksen ja palvelut sekä julkishyödykkeet. Lyhyesti: metsä nähdään puilta.

    Uudessa strategiassa painotetaan myös osaamista ja tiedolla johtamista. Ei pelkkää sanahelinää sekään, jos vaihtoehtona on mielikuvien varassa veikkaaminen.

    Kansallinen metsästrategia 2035 nostaa esiin kolme kärkihanketta, jotka ovat metsien kasvu, metsäalan uudistuminen sekä talousmetsien elonkirjo. Viimeksi mainittu ilahduttaa siksikin, että vieras ja vaikea biodiversiteetti on ilmaistu suomen kielellä. Elonkirjon vaaliminen on meidän kaikkien tavoite, johon on helppo yhtyä.

    Artikkelin aiheet
    talousmetsien elonkirjo
    kansallinen metsästrategia
    metsäpolitiikka
    biodiversiteetti
    Maa- ja metsätalousministeriö
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin