”Kyykkymoton kuljettajat" käyvät vähiin

KALAJOKI (MT)

Kyykkymoto on joko kalajokista murresanastoa tai hankintahakkaajien keskuudessa käytettävää ammattislangia. Se tarkoittaa moottorisahaa.

1980-luvulla yksityismetsien puukaupoista noin puolet tehtiin hankintakauppana ja puolet pystykauppana. Nyt vain alle viidennes ostetaan hankintakauppana.

Pystykaupassa myyjä 
luovuttaa puun ostajalle 
leimikon hakkuuoikeuden. 
Ostaja huolehtii hakkuusta ja kuljetuksesta. Puutavaralajien hinnat määritetään kantohintoina.

Hankintakaupassa myyjä 
vastaa puun korjuusta ja 
lähikuljetuksesta. Hinnat 
määritetään hankintahintoina, ja niihin sisältyvät myös puun hakkuu- ja kuljetuskustannukset tien varteen.

Omatoiminen metsänhakkuu on yleistä etenkin Pohjois-Pohjanmaalla ja Lounais-Suomessa.

”Kasvinviljelytilalliselle hankintahakkuu sopii hyvin, mutta jo 70 lypsävän karjatiloilla metsätyöhön ei oikein riitä aikaa”, sanoo metsänomistaja ja kasvinviljelytilan isäntä Erkki Jaakola Kalajoen Tyngältä.

Simi-Jaakolan tilalta lypsylehmät lähtivät vuonna 2000. Sen jälkeen tila keskittyi yhä enemmän metsätalouteen. Vuodesta 1990 tilaa isännöinyt Jaakola, 51, on ostanut lisää metsää ja hoitaa itse nyt lähes 200 hehtaarin metsäomaisuutta.

Koko talvikausi syksyn perunannostoista kevätkylvöihin kuluu metsätöissä.

”Tänä talvena aion tehdä 400 kiintokuutiometrin urakan. 200 kiintoa pitää myydä ennen vuodenvaihdetta ja 200 kevättalvella”, Jaakola kertoo.

400 kiintokuutiometriä on määrä, joka täyttäisi kahdeksan vanhamallista tukkirekkaa tai neljä uutta, 104-tonnista jättirekkaa.

Lisäksi talven hakkuista kertyy sata mottia rankaa polttopuuksi.

”Paljon puhutaan kannattamattomuudesta, mutta minulla enemmän kokemusta siitä, että metsänhoito kannattaa kuin ei kannattaisi.”

Harvennushakkuutuloilla Jaakola pystyy maksamaan omalle työlleen palkan.

”Päätehakkuissa saa sitten myös makkaraa leivän päälle.”