Auringonkukat houkuttelevat hyönteisten lisäksi esimerkiksi riistaa. ”Hirvet syövät kukkia kuin leipää”, kertoi Mika Minkkinen. Kuva: Rami Marjamäki
Riistapeltoihin riittää lajien suhteen valikoimaa – ”Jokainen löytää omiin tarkoituksiinsa sopivan kombon”
Lajikkeita monipuolistamalla riistaeläinten lisäksi riistapelloista hyötyvät myös monet muut lajit hyönteisistä lintuihin. Riistapelto voi parantaa myös maan kasvukuntoa.TilaajalleOrivesi
Malmgård Riistasiemenen koetilalla testataan erilaisia kasveja. Monipuolisista kasviseoksista voi hyötyä riistan lisäksi niin maaperä kuin luonnon monimuotoisuus. Kuva: Rami MarjamäkiUrjalassa maata viljelevä Juha Honkaniemi kertoo perustavansa riistapeltoja monimuotoisuuden ja riistanhoidon tueksi. Tavoitteena tukea eri lajeja monipuolisesti monipuolisella kasvivalikoimalla.
”Varsinaista riistapeltoa, kuten se nykyisen tukikauden määritelmissä on, kylvetään vain muutama pieni pelto, yhteensä noin 0,5 hehtaaria. Näillä tuotetaan pääasiassa ravintoa hirvieläimille rehurapsin, rehukaalin, viljan ja apilan sekoituksena. Tällä haetaan ensisijaisesti toki parannuksia maan kasvukuntoon, mutta se tarjoaa samalla myös mahtavaa suojaa ja ravintoa peltolinnuille ja -nisäkkäille”, Honkaniemi kertoo.
Näiden lisäksi Honkaniemen tilalla hyödynnetään maanparannus- ja saneerauskasvien mahdollisuudet. Honkaniemellä on toista vuotta viljelyssä seos, jossa rehuvirnaa, ruisvirnaa, rehuöljyretikkaa ja valkosinappia.
”Tätä on kylvössä tälle vuodelle noin seitsemän hehtaaria. Tilan kasvivalikoimaa yleisesti leimaa ajatus monipuolisesta kasvivalikoimasta, johon viljojen ohella kuuluvat herne, kevätrypsi ja kumina.”
Malmgård riistasiemenen Sebastian Sohlberg kertoo, että yleisellä tasolla perinteiset riistapellot eli sorkkaeläimelle tarkoitetut kaalipellot ovat edelleen kestosuosikkeja. Kehitys on hänen mukaansa vienyt kuitenkin yhä vahvemmin siihen suuntaan, että yhä useammalla tilalla Juha Honkaniemen tapaan mietitään myös sitä, miten pelloilla voitaisiin lisätä monimuotoisuutta.
Sebastian Sohlberg nuuhkii mäkimeiramia, joka on monivuotinen maustekasvi. Kuva: Rami MarjamäkiSohlberg toteaakin, että monet viljelijät ja metsästäjät ovat nykyään aiempaa valveutuneempia ja ymmärretään se, että riistapelto voi tuoda samaan aikaan hyötyjä sekä maataloudelle, riistanhoidolle ja luonnon monimuotoisuuden vaalimiselle. Jokainen löytää varmasti omiin tarkoituksiinsa sopivan kombon.
”Lajikkeita monipuolistamalla pellossa elävöitetään maata, jolloin myös tuotantopotentiaali nousee, se on hyvä viljelijän taloudenkin näkökulmasta. Monesti riistapellot viedään syrjäisemmille peltotilkuille, mutta yhtä hyvin lajikkeita voi käyttää esimerkiksi alus- tai välikasvina”, Sohlberg vinkkaa.
Honkaniemi kertookin, että hän aikoo testata taas syksyllä puinnin jälkeen kylvettäviä välikasviseoksia, jotta pellot voitaisiin pitää läpi vuoden kasvipeitteisinä.
Vuoden läpi pysyvä kasvipeitteisyys suojaa ravinnevalumilta ja parantaa maan kuohkeutta. Riistan näkökulmasta kasvipeite antaa suojaa ja ruokaa eläimille vuoden ympäri.
Mervi Turunen ja Mika Minkkinen huolehtivat Orivedellä sijaitsevasta koetilasta ja seuraavat kasvien kasvua. Rehumaissin sekaan on monen eläimen ja linnun hyvä piiloutua. Kuva: Rami Marjamäki”Riippuen valitusta kasvilajeista pelto voi tuottaa hyönteisiä aikaisin keväällä lintujen poikasille tai tuottaa suojaa esimerkiksi metsäkauriiden vasoille. Lisäksi on tullut riistalaitumia, missä suurimmaksi osaksi apila ja yrttimäiset kasvit houkuttelevat riistaa.”
”Metsästyksellisesti vihreä kasvipeite tarjoaa myös mahdollisuuksia pitkälle syksyyn”, Honkaniemi metsästäjänä toteaa.
Malmgård riistasiemenellä on 30 vuoden kokemus riistapelloista. Yritys lähti liikkeelle perinteisistä kaalipellosta 90-luvulla ja vähitellen valikoima on laajentunut. Tärkeässä roolissa on Orivedellä sijaitseva koetila, jossa testataan erilaisia kasveja ja -kasviyhdistelmiä ei vain nykyisiin, mutta myös tulevaisuuden tarpeisiin.
Hirvi on käynyt jo maistelemassa koetilan riistapellossa kasvavaa rehujuurikasta. Kuva: Rami Marjamäki”Orivedellä sijaitsevalla koetilalla testataan tällä hetkellä esimerkiksi aurinkovoimaloiden alle jäävien maiden mahdolliseen hyötykäyttöön sopivia kasveja. Samalla maatilkulla voi tuottaa sähköä laitteisiin ja syötävää vaikkapa lampaille. Vastaavia ratkaisuja haetaan esimerkiksi kosteikoille, jossa nopeasti kasvavat kasvit estävät maan rapautumista. Koetilalla käytännössä selvitetään, mikä toimii ja mikä on järkevää”, Sohlberg kiteyttää.
Riistasiemenen myynnistä ja neuvonnasta vastaava Jani Grönlund kartoittaa hyönteisten määrää kukkapellossa. Kuva: Rami MarjamäkiAmmattilaisen vinkit
Kylvettäessä vuosittain eri palstalle eri kasvia saadaan samalle pellolle toimiva viljelykierto.
Ensimmäisestä vastoinkäymisestä ei kannata lannistua. Jos pellon jakaa eri kasvulohkoihin, jonkun kasvin epäonnistuminen paikkaa vahinkoa.
Riistapellossa ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita. Pelto tarvitsee hoitoa kasvaakseen hyvin. Helppohoitoisin pelto on riistalaidun, joka koostuu apilaseoksesta.
Suurin virhe on yleensä se, että pelto kylvetään väärään aikaan, jolloin ei ole tarpeeksi kosteutta tai muita edellytyksiä kasvien nopealle kasvulle. Jos kasvu ei lähde nopeasti käyntiin, pelto voi tukehtua rikkakasvien alle.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
