
Black metal on äärimmäisen synkkää, raskasta musiikkia, jonka suuri yleisö saattaa tuntea jos jostain niin saatananpalvonnasta, joka kohahdutti 1990-luvulla.
Vähemmän hätkähdyttäviä mutta yhtä toistuvia aiheita tässä musiikkityylissä ovat metsät ja muu villi luonto.
”Kasvoi kankaat sinun kodiksesi
Hiekkamaa olkoon hautasi
Nyt sielusi juurtukoon maahan pohjoiseen
On perimä puihin punottu”,
kuuluvat esimerkiksi jyväskyläläisen Vaino-yhtyeen Poismenneen loisto -kappaleen alkusanat. Albumin nimi on Metsänpeitto.
Kansainvälisestikin tunnetun Moonsorrow-yhtyeen promokuvissa bändin jäsenet seisovat talvisessa männikössä. Ja niin edelleen. Metsäisiä esimerkkejä black metal -bändeistä riittäisi loputtomiin.
”Luonto on ollut black metalissa keskeinen teema 1990-luvun alkupuolelta asti. Se lähti Norjasta. Siellä, kuten Suomessa, luonto on keskeinen osa kansallista identiteettiä”, sanoo Turun yliopiston tutkija Aila Mustamo.
Black metalissa metsää ihannoidaan. Yhteiskunta on negatiivinen asia, josta halutaan pysyä kaukana.
”Luonto edustaa ikuisia arvoja ja individualismia verrattuna järjestäytyneeseen yhteiskuntaan. Aiheet liittyvät romanttiseen luontokuvaukseen. Luonto on ylevää, vähän pelottavaa ja tunteita herättävää.”
Se tulee selväksi esimerkiksi Moonsorrowin Mimisbrunn -kappaleessa, jossa vanhus muistelee vieraan uskon hävittämää alkuperäistä oppia.
”Vanhus istuu, laulaa vanhaa laulua
Sanat saarnin oksilta tuuleen lentävät
Puun tuon tarinan muistaa enää hän”
Millainen metsä tahansa ei siis kelpaa metalliin, saati kukkaniitty.
Norjalaisen Storm-yhtyeen Oppi fjellet -kappaleeseen on kaapattu perinteisen kansanlaulun melodia, mutta niityillä tanssahtelun sijaan sanoitukset kertovat kristittyjen jahtaamisesta tunturissa.
Tutkimushaastatteluissa nousi esiin, että osa black metal -väestä on aktiivisesti sitoutunut luonnonsuojeluun
Mustamo on tutkinut aiemmin kansallismielisyyden esiintymistä suomalaisessa ja norjalaisessa black metalissa.
Tutkimushaastatteluissa nousi esiin, että osa black metal -väestä on aktiivisesti sitoutunut luonnonsuojeluun. Mustamon uuden tutkimuksen aihe on, miten metsät ja luonnonsuojelu liittyvät black metalin kansallismielisiin teemoihin vai liittyvätkö ollenkaan.
Mustamon mielestä black metalia enemmän on muuttunut yhteiskunta sen ympärillä.
”Saatana tai kristittyihin kohdistettu vihapuhe eivät järkytä samalla tavalla kuin 1990-luvulla. Sitä ei koeta enää yhteiskunnalliseksi ongelmaksi.”
Kun aiemmin kohistiin saatananpalvonnasta, nykyisin ollaan huolestuneempia äärikansallismielisyydestä. Molempia on esiintynyt black metalissa aina, tosin äärikansallista ajattelua näissä piireissä edustaa vain pieni vähemmistö.
Mustamon tutkimustuloksissa on noussut esiin, että äärimielipiteistään huolimatta kansallismieliset black metal -ihmiset eivät pyri aktiiviseen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
”Ei haluta välttämättä muuttaa yhteiskuntaa, vaan kyse on enemmän oman elämän merkityksen etsimisestä. Kritisoidaan yhteiskuntaa, jossa merkitys on kadonnut.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
