
Vielä muutama vuosi sitten Ruotsin entinen pääministeri Göran Persson valitteli Puulehden haastattelussa sitä, ettei Brysselissä ymmärretä puurakentamista. Ainakaan enää väite ei tunnu pitävän paikkaansa. Puurakentamisen edistämisessä on nyt uusi vaihde silmässä.
Suomen Puurakentamisen ohjelman päällikön Petri Heinon mukaan EU:n komissiossa on ymmärretty puun merkitys vähähiilisenä materiaalina ja rakennetun ympäristön hiilivarastona. ”Siitäkin huolimatta, että siellä ei aina ymmärretä kestävää pohjoismaista perhemetsätaloutta, jossa luontoarvoista pyritään pitämään huolta”, hän sanoo.
”Käynnissä on yhtä aikaa erilaisia keskusteluja, mutta puurakentaminen yleisesti nähdään hyvin positiivisena”, Heino vahvistaa.
Sama on nähtävissä Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtajan Matti Mikkolan mukaan useissa Euroopan maissa. ”Ranskassa puurakentaminen on noussut suosioon isosti viime aikoina, ja myös Saksassa sitä tuodaan vahvasti esille. Alankomaissa rakennetaan puusta hyvinkin paljon. Italiassa on valtaisia puurakentamiskohteita.”
”Pohjoismaista Ruotsi ja Norja ovat vahvoja puurakentamisen maita. Suomi tulee hieman jäljessä”, Mikkola listaa.
Vielä ei kuitenkaan olla niin pitkällä, että EU:ssa olisi määritelty yhtenäinen tavoitetaso puurakentamiselle. ”Se olisi tarpeen tehdä”, Heino sanoo.
Tavoitteiden määrittelyssä etunenässä ovat Suomi ja Ranska. Suomessa puurakentamisen osuudeksi julkisesta rakentamisesta tavoitellaan 45 prosenttia.
Ranskassa 50 prosenttia rakentamisessa käytettävistä materiaaleista täytyy olla luonnonmateriaaleja, joiksi lasketaan myös esimerkiksi olki ja hamppu.
Heino ihailee Ruotsin ja Norjan systemaattista ja pitkäjänteistä otetta puurakentamisessa. ”Ruotsin asuntorakentamisessa on kustannustehokkaita ratkaisuja. Norjassa taas hallitaan liimapuurakentaminen ja panostetaan arkkitehtuuriin.”
Itävalta ei vielä rakenna kovin paljon itse, mutta metsätalousmaana sillä on sormensa pelissä monessa Keski-Euroopan maassa. ”Itävallassa teollinen puurakentaminen on kehittynyttä ja kustannustehokasta. Sieltä viedään puurakentamista Saksaan, Ranskaan ja Britanniaan”, Heino muistuttaa.
Myös Matti Mikkola kehuu Itävaltaa. Maahan on rakentunut melkoinen insinööripuutuotteiden keskittymä, jota tukee myös maan logistisesti hyvä sijainti. Yleisimpiä insinööripuutuotteita ovat liimapuu, viilupuu, ristiin liimattu monikerroslevy sekä liittimillä kootut massiivipuulevyt.
”Puurakentaminen yleisesti nähdään hyvin positiivisena.”
Pohjolassa mietitään, voisiko Suomi ”tehdä itävallat”?
Niin Heinon kuin Mikkolankin mielestä on selvää, että puurakentamisen suosion kasvu lisää myös suomalaisen puun menekkiä muualle Eurooppaan. Heino muistuttaa, että meillä on valttikorttikin. ”Suomalainen puu on laadukasta, lujaa ja suorasyistä. Siksi sillä on selkeä kilpailuetu verrattuna keskieurooppalaiseen puuhun niin lujuutta kuin visuaalisuutta vaativissa kohteissa.”
Heino toivoo, että Suomesta vietäisiin mieluummin runkojärjestelmiä, elementtejä ja valmiita taloja kuin sahatavaraa. ”Mutta on edelleen auki, miten pystyisimme myymään vaikkapa puurakenteisen korttelin Saksaan”, hän huomauttaa.
Puurakentamisen yleistyminen tarjoaa Mikkolan mielestä hyvän ja nopeankin mahdollisuuden jalostusarvon nostoon Suomessa. Lisäksi hän uskoo, että rakentamisen ala joutuu muuttumaan lähitulevaisuudessa. ”Koko rakentamisen prosessiin tarvitaan tuottavuusloikka, johon puurakentaminen tarjoaa ratkaisun. On miljoonan taalan kysymys, miten Suomi pysyy vauhdissa mukana.”
Puurakentaminen lähenee Mikkolan mukaan autoteollisuuden kokoonpanoa. ”Uskon, että eri puolille Eurooppaa tulee puurakentamisen kokoonpanolinjoja, jonne tulee sopivia osia eri puolilta maailmaa”, hän sanoo.
Rakennusmarkkinan kehittyminen edellyttää jalostamisen viemistä pidemmälle. ”Suomalaiset pääsevät osaksi tätä markkinaa, kun tuotteet ovat juuri sellaisia kuin kokoonpanolinjalla tarvitaan.”
Puurakentamista siivittää ehkä ympäristösyitäkin enemmän se, että puusta on kätevä rakentaa. ”Esimerkiksi Berliiniin rakennetaan 30 puukoulua, koska puumateriaalilla rakentamisaika puolittuu”, Mikkola sanoo.
Puu painaa vain 20 prosenttia betonin painosta. Siksi puiset rakennusten osat voidaan esivalmistaa laajemmiksi kokonaisuuksiksi kauempana rakennuspaikasta kuin vaikkapa betonielementit. ”Elementit voidaan esivalmistaa muualla maassa kuin sen kasvukeskuksissa, missä työntekijöitä on hankala saada.”
Samalla rakentamisen häiriö minimoituu, kun kohteessa työskennellään vain puolet rakentamisen ajasta.
Puunkäyttöä puoltavat myös ympäristösyyt. ”Tällä hetkellä ilmastonäkökulma korostuu, koska vaatimukset ovat siirtymässä lainsäädäntöön”, Mikkola sanoo.
Puurakentamisella on myös kauppapoliittisia hyötyjä, Heino muistuttaa. ”Silläkin on merkitystä, mistä rakennusmateriaalit tulevat. Teräsrakentamisessa ne tulevat EU:n ulkopuolelta, puurakentamisessa pääosin EU:n sisältä.”
”Huomioon on otettava myös metsien kantokyky, kun puuta tarvitaan enemmän”, Heino lisää.
Euroopan komission viime vuonna valmistuneessa puurakentamisen ilmastohyötyjä arvioivassa selvityksessä todetaan, että unionin metsistä voitaisiin käyttää puurakentamiseen 10–15 prosenttia nykyistä enemmän puuta.
”Kaikki Euroopan asuinrakennukset voitaisiin rakentaa puusta nykyisillä hakkuumäärillä. Vaikka puurakentamisen määrä yksittäisissä maissa nousisi, sillä olisi yllättävän vähän vaikutusta raakapuun kysyntään”, toteaa puolestaan Helsingin yliopiston metsätieteiden tutkijatohtori Elias Hurmekoski.
Lue myös
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
