Suomen vienti Venäjälle laski Tullin ennakkotietojen mukaan 70,8 prosenttia ja tuonti 30,6 prosenttia heinäkuussa verrattuna vuoden 2021 heinäkuuhun.
Viennin arvo oli heinäkuussa 95,6 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli vientiin verrattuna noin nelinkertainen, 424,4 miljoonaa euroa.
Puusta tehtyjen tuotteiden tuonnin arvo oli heinäkuussa 6 miljoonaa euroa. Se on alle puolet kesäkuun tuonnin arvosta ja 89 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.
Puumassan, paperin, kartongin ja pahvin sekä näistä tehtyjen tuotteiden tuonti Venäjältä kutistui vuodessa 96 prosenttia. Sen arvo oli heinäkuussa enää 100 000 euroa.
Siirtymäaika puutuotteiden tuontia koskeville pakotteille päättyi 10.7. Odotettavissa on, että elokuusta alkaen tuonti loppuu kuukausitilastoissa kokonaan.
Venäjän-tuonti on hiipunut lähes kaikissa tuoteryhmissä.
Poikkeuksena paistaa nikkelin ja nikkelitavaroiden tuonti, joka kasvoi heinäkuussa 73 prosenttia vuotta aiemmasta. Nikkelin ja nikkelituotteiden tuonnin arvo oli 159,6 miljoonaa euroa.
Nikkeliä tuodaan Suomeen Harjavaltaan Norilsk Nickelin tehtaalle jalostettavaksi.
Tuonti on jatkunut pakotteista vapaana, koska akkuihin tarvittava nikkeli ja Harjavallan jalostamo ovat strategisesti merkittäviä koko EU:lle.
Huoltovarmuuskeskuksen kriittiset materiaalit -sivuston mukaan Norilsk Nickel tuottaa Harjavallassa noin viisi prosenttia maailman akkulaatuisesta eli puhtaimmasta nikkelistä. Tuotannon estyminen saattaisi vaarantaa EU:n akkuteollisuuden kehittymisen.
Norilsk Nickel on myös merkittävä koboltin ja palladiumin tuottaja.
Iso-Britannia asetti Nornickelin merkittävän venäläisomistajan Vladimir Potaninin kesäkuussa pakotelistalleen. EU ei toistaiseksi ole kajonnut Potaniniin.
Tullin heinäkuun ennakkotilasto
Kriittisetmateriaalit.fi:n artikkeli
Lue myös:
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
