
Taimikonhoidon ja erityisesti varhaisperkauksen vaikutusta kuusentaimikoiden hiilensidontaan on selvitetty maa- ja metsätalousministeriön TaimiCO2-hankkeessa. Hanketta toteuttavat Ilmatieteen laitos ja Luonnonvarakeskus.
Vuonna 2021 aloitetussa tutkimuksessa on seurattu koemetsiköiden kehitystä Nastolassa, Tammelassa ja Karkkilassa. Heinäkuussa 2022 kussakin seurantataimikossa tehtiin varhaisperkaus eli poistettiin valtaosa keskimäärin 2 metrin pituisesta luontaisesta puustosta, kun kuusen taimikko oli 5–6-vuotiasta ja 1–1,5 metrin pituista.
”Nastolan koealueella metsikön hiilidioksidin määrää mitataan taimikon latvuston yläpuolelta pyörrekovarianssimenetelmällä mittaustornista käsin”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jaana Luoranen.
Varhaisperattujen alojen tuloksia verrataan tutkimuksessa vastaaviin perkaamattomiin aloihin.
Se, mistä osista hiilivuomittauksen hiilitaselukema muodostuu, saadaan selville laskemalla puustoon, pintakasvillisuuteen ja maaperään sitoutuneen hiilen määrä biomassa- ja maanäytteiden perusteella sekä seuraamalla maahengitystä.
”Biomassalaskennat ovat vielä kesken. Näytteiden ottamiseksi olemme esimerkiksi kaivaneet juurakoita ylös, mikä on ollut erittäin työlästä. Olemme myös joutuneet kehittämään uudet biomassamallit, jotka sopivat olemassa olevia paremmin tämän kokoisiin taimikoihin.”
Tutkimuksen hiilivuomittausten mukaan kuusentaimikko sitoo hiiltä kasvukauden aikana ja hiiltä vapautuu kasvukauden ulkopuolella.
”Seitsemänvuotias taimikko on vielä päästön lähde eikä ole muuttunut nieluksi. Puuston ja pintakasvillisuuden yhteyttäminen ei vielä kompensoi maasta vapautuvan hiilen määrää”, kertoo Luoranen.
Pyörrekovarianssimenetelmä osoitti, että varhaisperkaus lisäsi hiilidioksidin vapautumista ilmakehään eli heikensi hiilensidontaa perkaamattomaan käsittelyyn verrattuna. Vuosi perkauksen jälkeen, elokuun alussa 2023, varhaisperatulta hehtaarilta on vapautunut 1,5 tonnia enemmän hiiltä kuin perkaamattomalta.
”Toisaalta tuotantopuusto reagoi varhaisperkaukseen hyödyntämällä uuden kasvutilan ja kiihdyttämällä kasvua. Jo saman kasvukauden aikana kuusten läpimittakasvu varhaisperatulla alueella parani. Myös perkauskannot säilyivät ainakin alkuvaiheessa elossa ja yhteyttäminen jatkui.”
Jatkossa tavoitteena on tutkia, miten varhaisperkaus vaikuttaa hiilensidontaan ja puuston kasvuun pidemmällä aikavälillä.
”Tulosten perusteella voitaisiin esimerkiksi ohjeistaa käyttämään reikäperkausta täysperkauksen sijaan.”
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 8/2023.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
