• Saunakalja maistuu parhaalta metsäpäivän jälkeen

    Kohtuutalous on lähellä ikivanhaa viljelemisen ja varjelemisen periaatetta, kirjoittaa Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen viimeisessä pääkirjoituksessaan.
    Kohtuutaloudessa ihmisten hyvinvoinnin mittariksi nostetaan elintason sijasta elämänlaatu.
    Kohtuutaloudessa ihmisten hyvinvoinnin mittariksi nostetaan elintason sijasta elämänlaatu. Kuva: Jarkko Sirkiä
    Metsä|Metsä
    30.6.202509:00
    Pääkirjoitus
    Mari Ikonen

    Viime aikoina on alettu puhua kohtuutaloudesta (englanniksi degrowth). Siinä maapallolle tuhoisa kasvuajattelu halutaan korvata ekologisesti kestävällä kasvulla, ja ihmisten hyvinvoinnin mittariksi nostetaan elintason sijasta elämänlaatu.

    Osittain kohtuutalouteen kietoutuvia käsitteitä ovat kiertotalous ja biotalous. Luonnonvarojen käytössä kohtuu­talous lähestyy ikivanhaa viljelemisen ja varjelemisen periaatetta. Olennaista on myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Kaveria ei jätetä.

    Talousteoreetikkojen julkaisuista kohtuutalous on 2020-luvulla kulkeutunut EU:n konferensseihin muttei vielä käytännön politiikkaan. Käsitteen kotoutumista edistää sen naseva suomenkielinen nimi. Kohtuus kaikessa, se on helppo hyväksyä.

    Mökkisaunaa lämmittävä suomalainen tietää, milloin löylyt maistuvat makeimmilta: silloin kun takana on hikistä urakointia rantteella, raivuulla tai marjametsässä.

    Elämänlaatu on kohdallaan sauna­juomaa siemaillessa, kuikan huutoa kuunnellessa, omassa rauhassa tai parhaassa seurassa.

    Vaikka kohtuutalous ei suinkaan tarkoita luoliin muuttamista, tutkijat muistuttavat, että pelkkä bruttokansantuote on jo pitkään ollut riittämätön kansantalouden laskentamalli.

    BKT ei sisällä esimerkiksi luonnon ilmaishyödykkeitä kuten maata, vettä ja ilmaa tai niiden kulumista ja saastumista, ei myöskään palkatonta kotityötä tai vapaaehtoistyötä.

    Luonnon hyödyntämisessä suomalaisten perinteisenä vahvuutena on ollut vaistomainen kohtuuden taju.

    Metsänomistajien metsissä on paljon hiljaista suojelua. Hoito- ja hakkuupäätöksissä otetaan huomioon tulevat sukupolvet, eikä kaikkea mitata rahassa.

    Vapaaehtoistyö puolestaan on tärkeä osa yhteiskuntamme toimintaa ja antaa monille merkittävää elämänsisältöä.

    Hyvä esimerkki on Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, yli viidenkymmenen järjestön muodostama auttajien verkosto. Viime vuonna 60 vuotta täyttäneen Vapepan yhdestä vapaa­ehtoistyöparista on juttua Aarteessa 6/2025.

    Tämä on viimeinen pääkirjoitukseni Aarteessa. Kiitän lukijoita kuluneista vuosista ja toivotan antoisaa sydänkesää. Uudistunut Metsänomistajan Aarre ilmestyy 18. elokuuta.

    Artikkelin aiheet
    kohtuutalous
    Mari Ikonen
    Aarre
    vapaaehtoistyö
    ekologinen kestävyys
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    ”Olisi varmaan kivaa ja hyödyllistä, jos metsässä kulkiessasi voisi katseella tunnistaa kasveja ja lintuja sekä määrittää metsän kasvupaikan,” pohtii Simo Jaakkola kolumnissaan. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Älylaseilla metsätieto suoraan silmille? Laseista voi pian olla hyötyä myös koneenkuljettajille

  • Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Metsäkoneurakointi sukeltaa vakaalta pohjalta sumuun ‒ FinnMETKO 2026 antaa osviittaa alan investoinneista

  • FinnMetko 2026 -näyttelyssä on esillä laajasti koneyrittämisen kalustoa. Metsäkonepuolella esillä ovat niin pienemmät, kuin suuremmatkin koneet.

    Koneviesti | FinnMetko 2026 -näyttelytapahtuma syyskuun alussa – tuttu alue Jämsässä täynnä toimintaa