Näistä puista syntyy kotimaista bioenergiaa. Kuva: Johannes Tervo
Hakeyrittäjän toive voimaloille: ”Kotimaiseen hakkeeseen pitää olla valmis sitoutumaan puolta vuotta pitemmäksi ajaksi” – Suomeen virtaa tuontihaketta turpeen korvaajaksi
Turpeen alasajo ei ole juurikaan lisännyt kotimaisen hakkeen kysyntää, pohjalaiset hakeyrittäjät kertovat.
Hakeyrittäjän näkökulmasta voimalaitosten toiminta on kovin lyhytjännitteistä: toimitusten rytmi ja kuormamäärät voivat muuttua jopa monta kertaa viikossa. Kuva: Pentti Vänskä”Kysyntä junnaa paikallaan. Se johtuu siitä, että turpeen korvaajaksi Suomeen virtaa venäläistä haketta", kortesjärveläinen Jussi Palojärvi arvioi.
Hän on Hakeurakointi Palojärvi Oy:n pääosakas. Yrityksen kotipaikka on Kauhava.
Venäläistä haketta kuskataan kumipyöräkuljetuksina pitkiä matkoja.
”Sitä tulee länsirannikolle asti.”
Hakeurakointi Palojärvi palvelee pienehköjä ja keskikokoisia kunnallisia lämpölaitoksia, jotka käyttävät turvettakin yhä.
"Niiden hakkeen kysyntä on pysynyt melko lailla samalla tasolla kuin aiempina lämmityskausina.”
Isot lämpölaitokset ovat pudottaneet turpeen käyttöä eniten, Palojärvi sanoo.
Suomi pyrkii vähintäänkin puolittamaan turpeen energiakäytön vuoteen 2030 mennessä. Niin on Marinin hallituksen ohjelmaan kirjattu.
Kalajokelaisen Kontioforest Oy:n toimitusjohtaja Tapio Kontio sanoo, että turpeen alasajo ei ole tuntunut hakeyrityksen liiketoiminnassa mitenkään.
Tämän lämmityskauden haketoimitukset käynnistyivät kolmisen kuukautta tavanomaista myöhemmin.
"Vasta viime viikkojen pakkaset ovat lisänneet menekkiä. Täysillä ei toiminta pyöri vieläkään. Koko ajan pikkuisen jarrutellaan."
Ulkomaista haketta tuodaan Suomeen Venäjän lisäksi ainakin Baltiasta.
”Hakkeen tuonnille en näe minkäänlaisia perusteita", Kontio kertoo.
Tarjolla on kotimainen vaihtoehto, jos sitä vain halutaan käyttää. Logistiikka on kunnossa, ja toimitusvarmuus pystytään takaamaan, hän sanoo.
Yhden ehdon Kontio asettaa.
”Kotimaiseen hakkeeseen pitää olla valmis sitoutumaan puolta vuotta pitemmäksi ajaksi.”
Nyt into sitoutumiseen puuttuu. Hakeyrittäjän näkökulmasta voimalaitosten toiminta on kovin lyhytjännitteistä.
”Toimitusten rytmi ja kuormamäärät voivat muuttua jopa monta kertaa viikossa.”
Markus Välimäen työmaa on tällä kertaa Alavudella, jossa hän hakettaa energiapuuta Pohjanmaan Biolämpö Oy:lle. Kuva: Johannes TervoEniten kehitettävää on haketerminaaleissa, Kontio sanoo. Osa voimaloista ottaa asian vakavasti.
”Mutta eivät läheskään kaikki. Kunnon terminaalien avulla haketta voitaisiin jemmata kovia pakkasia varten.”
Voimalat alkavat pyöriä maksimiteholla, kun miinusasteita on kymmenen, Kontio kertoo.
”Metsäpäässä korjuu alkaa tökkiä –20 asteessa. Silloin pitää terminaaleissa olla tavaraa valmiina."
Kontioforest toimii pohjalaismaakunnissa. Asiakkaiden kirjo on laaja.
”Pienistä maatila-asiakkaista Suomen suurimpiin, CHP-pannuilla varustettuihin voimaloihin.”
CHP tarkoittaa lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksia.
”Turpeen alasajo on aivan typerimmästä päästä päätöksiä, joita valtio voi tehdä”, soinilainen hakeyrittäjä Pauli Välimäki sanoo.
Hulluinta on, että kotimaista polttoainetta korvataan tuontituotteella.
"Näin Suomi menettää työpaikat ja verotulot."
Hake- ja Koneurakointi Välimäki Oy:ssä energiaturpeen käytön väheneminen ei ole tuntunut mitenkään.
Haketuskeikkojen määrä on pysynyt aika lailla ennallaan. Uusia asiakkaitaan ei ole ilmaantunut aiempaa tiuhemmin.
”Valtaosa asiakkaistamme on nimenomaan hakkeen käyttäjiä. Turvetta polttavia on aika vähän.”
Lue lisää:
Turpeen alasajosta kiihtynyt polttohakkeen tuonti harmittaa MTK:ta
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
