Kevään kelirikko katkaisee puun kaukokuljetukset alemman luokan sorateiltä ja yksityisteiltä useiksi viikoiksi. Kuva: Kari Lindholm
”Tiestön huonojen kohtien kartoittaminen ja kunnostaminen on paljon halvempaa kuin koko tien peruskunnostus” ‒ kelirikko voi myöhästyttää puukuljetuksia viikoilla
Puunkuljetuksia kurittava jokavuotinen kelirikko johtuu tien runkorakenteiden kastumisesta. Tiestön kuntoa kartoittavan Roadscanners Oy:n toimitusjohtaja Timo Saarenketo sanoo, että ongelmaa voidaan vähentää edullisesti.TilaajalleRovaniemi
”Kuorma-auton alusterällä tehty lanaus ei riitä kuoppien poistoon. Siihen vaaditaan tiekarhu, joka höylää kuopat niiden pohjan alapuolelta”, Timo Saarenketo selvittää. Kuva: Kari LindholmKelirikko- ja painorajoitusmerkkien pystyttäminen sorateille on varma kevään merkki. Fintrafficin mukaan voimassa olevia painorajoituksia on tällä hetkellä yhteensä 1 139 kilometriä, joista 662 kilometriä on Lapissa.
”Alemman luokan tiestö on sitä huonommassa kunnossa, mitä pohjoisempaan mennään”, kiteyttää tiestön diagnostiikkateknologiaa kehittävän Roadscanners Oy:n toimitusjohtaja, dosentti Timo Saarenketo Rovaniemeltä.
Painorajoitetun tiestön kelirikko tarkoittaa puun kaukokuljetuksille viikkojen mittaista seisokkia, joka seisauttaa monin paikoin myös hakkuut.
”Puunkuljetukset pääosin lähtevät liikkeelle yksityis- ja alemmalta tieverkolta ja siksi niiden kunto on meille ensiarvoisen tärkeä”, Metsä Groupin kuljetuspäällikkö Harri Hyppänen Kemistä kertoo.
Hyppänen huomauttaa, että vaikka määrän noususta suurempi osa kohdistuu rautateille, puut pitää ensin kuljettaa autolla. ”Tiestön heikompi kunto lisää tarvetta varautua kelirikkoon puuta varastoimalla, mikä lisää kustannuksia.”
Merkittävä syy alemman luokan tiestön huonoon kuntoon ja painorajoitusten asettamiseen on tien runkorakenteiden kastuminen tiealueen ojien ja rumpujen huonon kunnon takia.
”Yksityistien liittymien rumpujen kunnossapito on nykyään tienpitäjän vastuulla, kun se vielä muutama vuosi sitten kuului tien omistajille”, Saarenketo sanoo.
Saarenkedon mukaan tehokkaita keinoja soratien pinnan kuivumisen nopeuttamiseen ovat myös puuston raivaus tien aurinkoiselta puolelta sekä aurausvallien kaataminen ajoissa. Lisäksi tiealueen vettä poistavat laskuojat tulisi pitää toimivina.
”Nyt laskuojien perkaukseen pitää saada lupa jokaiselta maanomistajalta erikseen. Tätä hankalaa menettelyä tulisi yksinkertaistaa”, Saarenketo sanoo.
Edellisenä keväänä tai syksyllä kastunut tien runko jäätyy talvella ja on altis routimiselle keväisin. Saarenkedon mukaan soratien routiminen voi nostaa sen pinnan korkeusasemaa jopa 20–40 senttimetriä.
”Kelirikosta tuskin päästään kokonaan eroon, mutta tiestön huonojen kohtien kartoittaminen ja kunnostaminen on paljon halvempaa kuin koko tien peruskunnostus.”
Saarenketo sanoo, että uutta kestopäällystettä levitetään turhaan sinnekin, missä sitä ei vielä tarvittaisi ja tämä haaskaa tienpidon varoja.
”Nyt korostetaan valtaväylien kuntoa. Niiden paikoittainen ylikunnostaminen näkyy siten, ettei alemman tieverkon korjaamiseen riitä rahaa jo muutenkin liian pienestä rahapotista.”
Eräs syy alemman tieverkon heikkenevään kuntoon ovat ajoneuvoyhdistelmien ja maataloustraktoreiden kasvaneet kokonaismassat.
Raskaiden hyötykuormien vaikutukset näkyvät tiestön suunniteltua nopeampana rapautumisena ja korjaustarpeiden kasautumisena.
”Jos tiet on suunniteltu ja rakennettu 40 tonnin massoille, nykyiset 76 tonnin massat lyhentävät tien elinajan odotetta väistämättä.”
Roadscanners kartoittaa tiestön kuntoa Pohjois-Suomessa, Keski-Suomessa ja Uudellamaalla noin 2 500 kilometrin matkalla.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
