Metsätuhoriskit kasvavat, mutta niihin voi varautua – ”Jokainen meistä maksaa jo nyt ilmastonmuutoksesta”
Ilmastonmuutoksen riskit näkyvät jo Keski-Euroopassa. Niihin on syytä varautua ennen kuin ongelmat ovat Suomessakin.Tilaajalle
Kirjanpainajat ovat tehneet jo valtavia tuhoja Keski-Euroopassa. Kuvan kirjanpainajatuhot ovat Tšekistä. Kuva: Filip JandourekMerkkejä ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsiin voi jo nyt nähdä Keski- ja Etelä-Euroopassa: valtavat kirjanpainajatuhot ovat siitä malliesimerkki.
Vastaavia ongelmia voidaan kokea pian Suomessakin.
Toukokuu oli Suomessa kuiva ja helteinen. Kuivuuden heikentämä kuusikko on juuri sellainen paikka, johon kirjanpainaja mielellään iskee.
”Puhutaan usein tuhoriskeistä, mutta on hyvä ymmärtää, että metsään liittyy paljon muitakin riskejä”, toteaa Lähi-Tapiolan johtava asiantuntija Marika Makkonen.
Makkonen luokittelee riskit kolmeen kategoriaan: markkinariskit, tuhoriskit ja muut.
Markkinariskeihin lukeutuvat raakapuun kysyntä ja hinta, metsämaan hinta ja metsänhoidon kustannustaso sekä kannattavuus.
Niiden riski metsänomistajalle ei kuitenkaan ole merkittävä. Sen sijaan metsäpolitiikka ja muut metsään vaikuttavat linjaukset voivat olla merkittäviä riskejä.
Markkinariskeihin voi varautua hajauttamalla riskejä eli esimerkiksi kasvattamalla metsää eri sijainneissa erilaisilla kasvupaikoilla ja huolehtimalla, että puulajisto on monipuolinen.
”Noin 50 prosenttia yksityismetsistä on vakuutettu tuhojen varalta.”
Tuhoriskeistä merkittäviä elollisia tekijöitä ovat nisäkkäät, hyönteiset, sienet ja kasvitaudit. Niitä ovat esimerkiksi hirvi, kirjanpainaja ja kantokääpä.
Elottomia merkittäviä tuhoriskejä puolestaan ovat lumi, tuuli, halla, kuivuus ja metsäpalot.
Tuhoriskeihin voi varautua huolehtimalla metsän terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Muun muassa sekapuustoisuus, oikea-aikainen metsänhoito ja kasvupaikoille sopivat puulajivalinnat edistävät metsän terveyttä.
Lisäksi havaittuihin tuhoihin kannattaa reagoida nopeasti. Myös metsävakuutus on hyvä olla.
”Noin 50 prosenttia yksityismetsistä on vakuutettu tuhojen varalta”, Makkonen kertoo.
Muut riskitekijät ovat sellaisia, joihin metsänomistaja voi vaikuttaa: metsänhoidon ja puunkorjuun laatu sekä ympäristön tila.
Omassa metsässä kannattaa vierailla säännöllisesti, jotta mahdolliset tuhot havaitsee ajoissa. Myös ammattilaisten tekemien metsätoimenpiteiden laatua on hyvä tarkkailla.
Toistaiseksi myrskytuhoja sekä kirjataan eniten että niistä maksetaan eniten korvauksia. Makkosen mukaan hyönteistuhojen määrä kuitenkin kasvaa nopeimmin.
Kesällä 2021 riehuneen Paula-myrskyn aiheuttamat tuhot näkyvät Lähi-Tapiolan tilastoissa selvästi. Myrskyssä kaatuneita puita korjattiin pois pitkään.
”Meillä on jo esimakua siitä, että emme pääse korjaamaan tuhoja, kun kalustoa ei ole riittävästi”, Makkonen sanoo.
Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristoisilla alueilla on muodostunut ongelmaksi, että kirjanpainajan tappamia puita ei saada kalustepulan vuoksi pois metsästä. Ei siis riitä, että metsänomistaja havaitsee tuhon, vaan resursseja tarvitaan myös tuhon torjumiseen.
”Loppujen lopuksi jokainen meistä suomalaisesta maksaa jo nyt ilmastonmuutoksesta.”
Lähi-Tapiolan arvion mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset lisäävät tulevaisuuden tuhoja.
”Ilmasto on muuttumassa hyönteistuhoille otollisemmaksi”, Makkonen sanoo.
Lämpötilan nousu pidentää roudatonta ajanjaksoa, mahdollistaa kesäkaudella useamman hyönteissukupolven syntymisen ja pitkittyneet hellejaksot lisäävät metsän kuivuutta sekä altistavat metsän maastopaloille.
Sateiden lisääntymisen esimerkiksi sienitautien tartunta-aika pitenee, lumituhot lisääntyvät ja talvikorjuu hankaloituu.
Ilmastonmuutoksen riskeihin pitää Makkosen mukaan varautua.
”Loppujen lopuksi jokainen meistä suomalaisesta maksaa jo nyt ilmastonmuutoksesta.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
