Esa Rikkinen päätyi ostamaan metsää Virosta
Kantohinnat vaihtelevat suuresti, talvella kuitupuusta sai neljännestä parempaa hintaa kuin Suomessa.
Esa Rikkinen istutti juhannuksen alla taimia virolaistilallaan. Hän on omistanut enimmillään 500 hehtaaria metsää Virosta. Kuva: TOOMAS VOLMERMetsänhoitaja Esa Rikkinen haaveili pitkään metsän kasvattamisesta, mutta metsä Suomessa oli hänelle liian kallista. Vuosituhannen alussa hän osti metsää Virosta.
Juhannuksen tienoilla Rikkinen istutti viimeisiä kuusen taimia metsäänsä Lahun kylässä. Rikkisen metsätila sijaitsee Virossa Väike-Maarjan kunnassa noin 110 kilometriä Tallinnasta koilliseen.
”Tämä alue hakattiin talvella aukoksi. Metsä oli vajaatuottoista. Kuudelta hehtaarilta tuli puuta noin tuhat kiintokuutiota”, Rikkinen kertoo.
Hän osti 2000-luvun kolmena ensimmäisenä vuotena metsää Virosta.
”Olen aina halunnut olla metsänomistaja, mutta minulla ei ollut varaa ostaa metsää Suomesta. Täällä hintataso oli sellainen, että minäkin pystyin sitä ostamaan.”
Kaikkiaan Rikkinen omistaa vähän yli 400 hehtaaria metsää Itä-Virossa. Metsänsä hän löysi puskaradion ja paikallisen metsäkeskuksen avulla.
”Virossa jokainen kiinteistökauppa tehdään notariaatissa. Notaari huolehtii siitä, että myyjällä on oikeus myydä ja että ostaja tietää, mitä on ostamassa. Se on hyvä järjestelmä.”
Eräänkin kerran notaari tiedusteli Rikkiseltä, onko hän tietoinen, että myyjälle on jäämässä kahdeksan vuoden rajoittamaton käyttöoikeus. Kaupat syntyivät, mutta ilman käyttöoikeutta.
Istutusurakkansa Rikkinen aloitti huhtikuun puolivälissä. Yhdessä poikansa, lankonsa ja Lahun kylällä asuvan virolaismiehen kanssa hän on istuttanut 25 000 kuusentainta.
”Tämä on kolmas kerta kun istutan latvialaisia taimia. Virolaiset taimet ovat yhtä hyviä, mutta niitä ei välttämättä saa.”
Liki puolet Rikkisen taimista oli avojuurisia. Hyvissä olosuhteissa ne lähtevät paremmin kasvamaan kuin pottitaimet, Rikkinen sanoo.
”Maatyyppi on täällä ihan erilainen kuin Suomessa. Mustan mullan alla on savi tai paekivi eli täkäläinen peruskallio. Jos täällä ei puuntuotanto kannata, niin ei se kannata Suomessakaan.”
Rikkinen istuttaa hehtaarille 3 000—3 500 tainta. Se on suomalaisittain paljon.
”Jos istutustaimet eivät ole riittävän tiheässä, väliin kasvaa luonnontaimia ja se tarkoittaa, että teen taimikonhoitotöitä jopa kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa keskimäärin.”
Rikkinen on koulutukseltaan metsänhoitaja. Hänellä on ollut Suomessa 30 vuoden ajan kaupunkimetsuritoimintaan keskittyvä yritys.
”Tarkoitus olisi, että fokus olisi jatkossa enemmän täällä. (Olen perustanut tänne taimikoita 2000-luvun alusta lähtien. Hommaa rupeaa olemaan jo vähän joka puolella)”, Rikkinen sanoo.
Kuusen lisäksi Rikkisen metsät kasvavat lähinnä koivua.
”Heinä on täällä pahin ongelma. Jos heinää ei torju alusta lähtien, taimet kuolevat viimeistään toisena kesänä ja parhaimmillaankin jäävät juromaan.”
Taimikoita kiusaa Virossa myös iso metsäkaurispopulaatio. Rikkinen torjuu kauristuhoja aitaamalla.
Konekanta on Virossa Rikkisen mukaan Suomen tasolla, mutta korjuukustannukset ovat kovemmat kuin Suomessa, vaikka olosuhteet ovatkin helpommat.
”Tukin hinta on suurin piirtein sama kuin Uudellamaalla. Viime talvena kuitupuun tienvarsihinnat olivat neljänneksen paremmat kuin Uudellamaalla keskimäärin.”
Vaneritukista Virossa maksetaan Rikkisen mukaan lähes puolet enemmän kuin Uudellamaalla. Hintavaihtelut ovat kuitenkin suuria.
”Sellaisina aikoina, kun puuta ei tarvita, hinnat ovat selvästi alle Suomen tason.”
Rikkinen työskentelee metsissään hyvillä mielin.
”Suurimmat oppirahat on maksettu. Tiedän, miten metsän saa täällä käymään ja kukkumaan. Olen oppinut uuden kielen ja saanut täältä myös ystäviä.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
