Laserkeilausaineistoilleetsitään uusia käyttökohteita
Metsähallituksen suunnittelija Risto Ryynänen (vas.) ja projektipäällikkö Samuli Myllymäki esittelivät laseraineistoja hyödyntävää maastotietokonetta. SARI PENTTINEN Kuva: Viestilehtien arkistoRAUTAVAARA (MT)
Metsähallituksen työmailla Itä-Suomessa on kokeiltu laserkeilausaineistojen erilaisia hyödyntämismahdollisuuksia. Käytössä on ollut sekä puustotietoa että kasvillisuuden ja maaston korkeusmalli.
Nyt käytössä on laserkeilausaineistoja yli miljoonalta hehtaarilta.
Lasersuunnitteluun on koulutettu 50 toimihenkilöä, jotka työskentelevät maastotietokoneilla ja hyödyntävät laserkeilausaineistoja, kertoi Metsähallituksen tietojärjestelmäasiantuntija Pekka Häkkinen viime torstaina Eff Fibre -tutkimusohjelman retkeilyllä Rautavaaralla.
Metsikkökuvioiden muodostamisesta on luovuttu, nyt keskitytään hakkuiden rajaukseen.
”Toimenpiteet ja esimerkiksi luontokohteet pystytään rajaamaan tarkemmin laseraineiston ansiosta”, sanoo Häkkinen.
Laserkeilaus on mittaustapa, jolla saadaan lasersäteiden avulla mittatarkkaa kolmiulotteista tietoa erilaisista kohteista.
Tähän mennessä kaksi vuotta kestäneessä Eff Fibre -tutkimusohjelmassa on etsitty metsänhoidon ja puunkorjuun tehostamiseen uusia ratkaisuja. Kyseessä on Fibic Oy:n eli entisen Metsäklusteri Oy:n yksi neljästä tutkimusohjelmasta.
Puuston mittauksia tehdään maastossa vähemmän, vaikka puulajisuhde- ja puutavaralajitietoja onkin yhä tarkennettava.
”Kertakäynti maastossa riittää. Päivärahapäivä maastossa on aina kalliimpi kuin toimistopäivä”, Häkkinen toteaa.
Kymmenien tuhansien kuutiometrien leimikkoaineistoihin perustuen, ovat kertymätiedot parantuneet merkittävästi laserkeilauksen ansiosta. Tieto perustuu menetelmien vertailuun. Suunnittelijoiden tekemiä leimikoita on suunniteltu laseraineistosta uudelleen ja vertailtu kahden menetelmän tietoja, joita on verrattu toteutumaan.
”Tulevaisuuden tavoitteena on ajantasainen olosuhde- ja metsävaratieto koko Suomesta. Kun tällainen järjestelmä on olemassa, voi puukauppa siirtyä internetiin”, totesi Stora Enson kehitysjohtaja Pekka Rajala viime torstaina Eff Fibre -tutkimusohjelman retkeilyllä Rautavaaralla.
Leimikkosuunnittelun lisäksi laseraineistoja on kokeiltu Metsähallituksen Nurmeksen tiimin alueella kunnostusojitus- ja lannoitussuunnittelussa, ennakkoraivaustarpeen määrittelyssä ja kitu- ja metsämaarajan tarkennuksessa turvemailla.
”Kunnostusojitussuunnittelun laatiminen kokonaan sisätyönä sisältää liikaa epävarmuustekijöitä”, kertoo Metsähallituksen projektipäällikkö Samuli Myllymäki.
Mutta laseraineistoista muun muassa vinovalovarjokuva, maastomalli, tiedot puuston tilavuudesta tuovat hyötyjä perinteiseenkin ojitussuunnitteluun.
”Jo nyt aineiston toimivaksi luokittelema oja on useimmiten kunnossa, eli se on käyttökelpoista tietoa. Osa perattaviksi luokitelluista ojista on maastossa ollut oikeasti toimivia.”
Myös lannoitussuunnittelun tekemistä kokeiltiin turvemailla laseraineiston perusteella.
Runsastyppisillä turvemailla esiintyy usein hieskoivua vallitsevassa latvuskerroksessa. Ravinnepuutoskohteita etsittiin laseraineiston lehtipuuositteen avulla, kertoo Myllymäki.
Laseraineiston perusteella valittiin neljä kohdetta, jotka tarkastettiin maastossa. Näistä neljästä kaksi oli runsastyppisiä ja kohteen puustoissa oli ravinnepuutosoireita. Yksi kohde ei ollut runsastyppinen, mutta muuten lannoitukseen sopiva. Yksi kohteista oli lannoitukseen kelpaamaton.
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
