Sienten viljelyssä liikkuu miljoonabisnes, arvioi Luke – Näin metsänomistajakin voisi hyötyä lahottajasienistä

Lahottajasinet tunnetaan Suomessa lähinnä monimuotoisuuden ylläpitäjinä, mutta niiden rahallista arvoa ei ole täällä vielä kunnolla huomattu. Lakkakääpä, pökkelökääpä, koivunkantosieni... Harva meistä edes tunnistaa lajeja, mutta esimerkiksi Japanissa erikoissienimarkkinoilla yksittäisistä sienilajeista tehdyillä tuotteilla voisi olla jopa 260 miljoonan euron vuotuinen myynti, sanotaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisemassa raportissa.

Luke on tutkinut sienten puoliviljelyä eli sienten viljelyä metsässä puuntuotannon rinnalla. Lupaavia tuloksia on jo saatu, mutta kunnolla rihmasto alkaa tuottaa satoa vasta useamman vuoden jälkeen istutuksen perustamisesta. Luke on aloittanut koeviljelmien perustamisen vuonna 2016.

Menetelmässä kasvatetaan sienirihmastoa puutappiin, joka istutetaan kantoon porattuun reikään. Hiljalleen rihmasto alkaa vallata kantoa ja toivottavasti tuottaa itiöemiä eli sienen näkyviä osia. Menetelmä keksittiin jo 1600-luvulla Kiinassa, kertoo Luken tutkija Henri Vanhanen.

Hän näkee sienten viljelyssä suuren potentiaalin. "Esimerkiksi lakkakääpää kasvatetaan maailmalla kasvihuoneissa valtavat määrät, ja markkinat vetäisivät lisääkin. Vielä, kun tarinallistettaisiin se Suomen villissä ja puhtaassa luonnossa kasvaneeseen lakkakääpään."

Suomalaiset metsät ovat Vanhasen mukaan oivallinen kasvualusta viljelylle. Luken tavoitteena on kehittää erikoissienistä metsänomistajille tuottava lisätienesti, ei vain yksi uusi keräilytuote.

Puuntuotannolle sienistä ei ole haittaa, kun lajeiksi valitaan vain kuollutta puuta tartuttavia lajeja. "Joku sienilaji ne lahot kannot kuitenkin lahottaa, niin tähdätään siihen, että se laji on sellainen, jonka voi kaupata."

Luke tutkii viljelmillään lajeja, jotka sopivat ruuantuotantoon, kuten pakurikääpää, osteri- ja koivuvinokasta sekä ravintolisissä käytettäviä lajeja, kuten lakkakääpää, pökkelökääpää ja koivunkantosientä.

Markkinoille on viime vuosina syntynyt runsaasti sekä ravintolisiä tuottavia yrityksiä, jotka himoavat sieniä että sieniymppejä viljelymateriaaliksi tuottavia yrityksiä. Vielä puuttuvat itse viljelmät.

Niiden perustaminen ei vaadi metsänomistajalta suuria investointeja: vain poran kasvualustan tekemiseen ja sieniymppejä eli rihmastoa sisältäviä tappeja, Vanhanen sanoo. Viljelmä tuottaa satoa kunnes kanto on kokonaan hajonnut luontoon.