Bioenergia ry: Pienpuun kotimaista tarjontaa voitaisiin parantaa kemeraehtojen muutoksella – kotimaista haketta korvataan nyt tuontihakkeella
Kemeran ehdot pitäisi palauttaa pikaisesti vastaamaan vuoden 2015 tilannetta, ehdottaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.
Bioenergia ry muistuttaa, että pienpuun korjuu edistäisi työllisyyttä, tukisi metsänhoitoa, aluetaloutta ja energian huoltovarmuutta ja parantaisi kauppatasetta. Kuva: Ilpo PaananenMetsähakkeen käyttö lämpölaitoksissa sekä yhdistetyissä lämpö- ja voimalaitoksissa (chp) on kahden viime vuoden aikana ollut loivassa nousussa. Samanaikaisesti kotimaisen hakkeen määrä on kuitenkin pienentynyt selvästi ja korvautunut tuontihakkeella.
Bioenergia ry:n mukaan kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) asetuksen muutoksella voitaisiin parantaa kotimaisen raaka-aineen asemaa.
"Käytännössä pitäisi tehdä pikainen päätös kemeralain jatkamisesta ja ehtojen palauttamisesta vuoden 2015 tilanteeseen", ehdottaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.
Laurikan mukaan kotimaisen pienpuun tarjonnan lisääminen loppukäyttöneutraalisti ja metsänhoitoa tukien olisi osa koronaelvytystä.
Kemeran ehtoja kiristettiin valtiontalouden säästösyistä vuonna 2016.
Nuorten metsien hoidon tukea alennettiin ja runkolukupoistuman ehtoja kiristettiin niin, että koneellinen korjuu muuttui usein kannattamattomaksi.
Bioenergia ry muistuttaa, että pienpuun korjuu edistäisi työllisyyttä, tukisi metsänhoitoa, aluetaloutta ja energian huoltovarmuutta ja parantaisi kauppatasetta.
Kivihiilikielto ja energiaturpeen käytön väheneminen lisäävät energiapuun kysyntää 2020-luvulla. Hallitusohjelmassa todetaan, ettei energiapuuksi ajeta teollisuudelle kelpaavaa ainespuuta.
Nykyinen kemeralaki on voimassa vuoden 2020 loppuun. Jo nyt on tiedossa, että sen korvaavaa lakia ei käytännössä saada voimaan ennen vuotta 2022.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
