Tutkimus: Kokaiinille altistuneet kalat uivat paljon pidemmälle –jo pienet määrät vesistöissä vaikuttavat
Huumeiden aiheuttamat epäpuhtaudet ovat kasvava ympäristöongelma maailmanlaajuisesti. Nyt on havaittu, että kokaiini ja sen hajoamistuotteet vaikuttavat lohien käyttäytymiseen.
Jätevedenpuhdistamot eivät pysty poistamaan huumejäänteitä kokonaan. Kuva: Kari SalonenLue artikkelin tiivistelmä- SLU:n tutkimus osoittaa, että kokaiini ja sen hajoamistuotteet muuttavat nuorten Atlantin lohien käyttäytymistä. Altistuneet kalat uivat 1,9 kertaa pidemmälle viikossa ja jopa 12,3 km pidemmälle järvessä. Hajoamistuote bentsoyyliekgoniini vaikutti erityisen voimakkaasti.
Kokaiini ja sen hajoamistuotteet muuttavat tuoreen tutkimuksen mukaan nuorten Atlantin lohien käyttäytymistä ja liikkumismalleja. Tutkijat havaitsivat, että kokaiinille altistuneet kalat uivat jopa 1,9 kertaa pidemmälle viikossa. Tulos käy ilmi Ruotsin maatalousyliopiston SLU:n uudesta tutkimuksesta.
SLU:n tutkijat ovat selvittäneet, miten kokaiini vaikuttaa vesieläinten käyttäytymiseen ja liikkumiseen. Current Biology -lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että kokaiiniin liittyvät aineet voivat muuttaa sekä nuorten Atlantin lohien liikkumismalleja että leviämistä luonnossa.
”Kokaiinin ja muiden huumeiden aiheuttamat epäpuhtaudet ovat kasvava ympäristöongelma maailmanlaajuisesti. Monet näistä aineista erittyvät käytön jälkeen jäteveteen ja kulkeutuvat jätevedenpuhdistamojen läpi, koska niitä ole suunniteltu poistamaan jäänteitä kokonaan”, sanoo SLU:n tutkija ja tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja, tohtori Jack Brand.
Kokaiinia ja sen hajoamistuotteita havaitaan nykyään säännöllisesti järvissä, joissa ja rannikkovesissä ympäri maailmaa. Niitä on löydetty myös vesieläimistä.
”Nämä aineet ovat erityisen ongelmallisia, koska ne vaikuttavat aivoihin jo pieninä pitoisuuksina. Tämä antaa niille vahvan potentiaalin muuttaa eläinten käyttäytymistä”, sanoo apulaisprofessori Michael Bertram SLU:sta.
Tutkimus tehtiin luonnollisessa ekosysteemissä. Tutkijat altistivat nuoria lohia laimeille, ympäristön kannalta merkityksellisille pitoisuuksille kokaiinia ja bentsoyyliekgoniinia ja seurasivat niiden liikkeitä Vättern-järvessä, joka on Ruotsin toiseksi suurin järvi.
Ihmisillä kokaiini hajoaa nopeasti bentsoyyliekgoniiniksi, joka usein säilyy elimistössä pidempään ja jota esiintyy suurempina pitoisuuksina ympäristössä.
”Havaitsimme, että bentsoyyliekgoniinilla, joka on kokaiinin tärkein hajoamistuote ja jota esiintyy yleisesti vesiympäristöissä, oli erityisen voimakkaita vaikutuksia. Altistuneet kalat uivat jopa 12,3 kilometriä pidemmälle järven poikki verrattuna kontrollikaloihin. Mielenkiintoista kyllä, metaboliitilla oli suurempi vaikutus kuin itse kokaiinilla”, Brand kertoo.
”Huumeet ovat myös konkreettinen ympäristöhaaste”
”Jos epäpuhtaudet muuttavat eläinten liikkumista, tämä voi lopulta vaikuttaa elinympäristöjen käyttöön, saalistajien ja saaliiden väliseen vuorovaikutukseen ja jopa populaatioiden yhteyksiin”, hän toteaa.
”Tutkimuksemme osoittaa, että huumeet eivät ole vain yhteiskunnallinen ongelma, vaan myös konkreettinen ympäristöhaaste”, Bertram kiteyttää.
Tutkijat korostavat, että ongelman ratkaisemiseksi tulee parantaa jätevesien käsittelyä ja lisätä huumeiden että niiden hajoamistuotteiden seurantaa ympäristössä.
THL:n jätevesitutkimusten mukaan kokaiinin käyttö on Suomessa noussut valtakunnallisen jätevesitutkimuksen aloituksesta lähtien (2012) voimakkaasti painottuen edelleen vahvasti pääkaupunkiseudun läheisyyteen. Vuoden 2024 tulosten perusteella kokaiinin käyttö on kuitenkin alkanut lisääntymään selvästi myös muissa kaupungeissa aina pohjoisinta Suomea myöden.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
