Puukauppa piristyi tammikuun lopulla ‒ myrskytuhojen vaikutus jää paikalliseksi

Viime syksynä alkanut puukaupan vaisuus alkoi hellittää tammikuun lopulla. Vuoden vaihteen myrskytuhoista kertyvät puut aiheuttavat silti metsänomistajille huolta.

Viime kevät tarjosi metsänomistajille herkkua. Talouden orastava elpyminen paransi tuolloin metsäyhtiöiden näkymiä, joten leimikoista käytiin kovaa kisaa ja kantohinnat kolkuttelivat kaikkien aikojen ennätyksiä.

Talouden oraat kuihtuivat kevään edetessä. Siihen vaikutti Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin poukkoileva tullipolitiikka, josta levinnyt epävarmuus nollasi kasvunäkymät.

Puun kysyntä heikkeni jyrkästi kesän jälkeen. Ennätyksiä rikkoneen kevään jälkeen teollisuuden puuvarastot olivat siinä vaiheessa paisuneet äärimmilleen.

Hiljaisen syksyn seurauksena koko vuoden puukauppamäärä notkahti lähes kymmenen miljoonaa kuutiometriä edellisvuotta pienemmäksi.

Puun hintojen lasku jatkui tammikuussa ja puukauppoja solmittiin harvakseltaan. Vasta kuun loppu lupaili vähän parempaa.

”Puukauppa käynnistyi alkuvuonna vaisusti heikon markkinakysynnän vuoksi”, vahvistaa tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen MTK:sta.

MTK odottaa, että vuoden vaihteen Hannes-myrsky vaikuttaa puukauppaan vain paikallisesti. Kuva: Juha Sinisalo

Vuoden vaihteen myrskytuhot lisäävät puun tarjontaa paikallisesti läntisessä Suomessa. Metsänhoitoyhdistysten arvion mukaan Hannes-myrskyn tuhot jäävät 1,5 miljoonaan kuutiometriin.

Metsänomistajien kannattaa turvautua metsänhoitoyhdistysten apuun tuhojen arvioinnissa ja puukauppojen valmistelussa. Helppoa se ei ole, sillä yhtiöillä on ollut talvileimikoita varastossa.

Toisaalta juurineen kaatuneiden puiden korjuulla ei ole hengen hätää.

Suuri osa myrskyn kaatamista puista on hajallaan harvennusmetsissä. Ainakin osa niistä jää kasvattamaan luonnon monimuotoisuutta.

Samaan aikaan Ruotsissa kaatui puuta yli 10 miljoonaa kuutiometriä. Niistä saattaa riittää mäntykuitupuuta Pohjois-Suomeen.

Metsänomistajien osalta puukaupan vaisuus selittyy sillä, että puun hinnat ovat laskeneet viime kevätkesän piikistä selvästi. Etenkin kuitupuun kantohintojen kyyti on ollut kylmää.

Mänty- ja koivukuitupuusta maksettiin kesällä 34,5 euroa kuutiometriltä. Tammikuun lopun kaupoissa metsänomistajat saivat mäntykuitupuusta enää 21 euron keskihintaa.

Kuusikuitupuun keskihinta on vastaavasti notkahtanut noin 36 eurosta alle 24 euroon kuutiolta.

Tukin kysyntä on säilynyt parempana. Sekä keskieurooppalaisilla että ruotsalaisilla sahoilla on ollut tukista pulaa. Se on pönkittänyt sekä sahatavaran että tukin hintoja, vaikka rakennustyömailla on ollut hiljaista.

Etenkin kuusitukille on riittänyt kysyntää. Uudistushakkuilla siitä on maksettu edelleen 80 euroa hipovia hintoja.

Viime kesän huipussa kuusitukista maksettiin noin 85 euron keskihintaa. Tammikuussa siitä sai noin 77 euroa kuutiometriltä.

Puun hintojen lasku on iskenyt etenkin kuitupuuhun. Kuva: Kimmo Haimi

Tilastollisesti kantohinnat ovat palautuneet parin vuoden takaiseen tilanteeseen. Karttusen mukaan niiden lasku on jyrkempi, kuin mitä metsäteollisuuden lopputuotteiden hinnat ovat laskeneet.

”Metsäteollisuuden lyhytjänteinen ja vaihteleva ostopolitiikka on lisännyt markkinoiden epävarmuutta, mutta pystyvarannot ovat jo palautuneet lähes normaalille tasolle”, sanoo Karttunen

Energiapuun osalta jumia purkaa pitkä pakkaskausi. Se on polttanut edellisvuotisia varastoja. Uutta puuta energiayhtiöt ostavat silti maltillisesti.

Alkutalven pitkät pakkasjaksot ovat lisänneet energiapuun tarvetta. Kuva: PasiLeino

Puukauppoja miettiviä metsänomistajia Karttunen rohkaisee sillä, että metsäteollisuuden varastotilanne ja talousennusteet viittaavat siihen, että keväällä puun ostotarve kasvaa selvästi.

Siitä oli viitteitä jo tammikuun lopussa, kun puukauppa alkoi vilkastua.

Myönteistä kehitystä vauhdittaa metsäteollisuuden lopputuotteiden hintojen laskun päättyminen. Havusellun hinta kääntyi lievään nousuun joulukuussa ja selluvarastot ovat monissa maissa pudonneet poikkeuksellisen alhaisiksi.

Taloustilanteessa varmaan on silti vain epävarmuus. Maailman myllerrykset voivat muuttaa näkymät nopeasti toiseen suuntaan.

PTT:n syksyn ennusteen mukaan metsäteollisuuden hakkuiden odotetaan nousevan tänä vuonna yli 63 miljoonaan kuutiometriin. Samalla metsäteollisuuden ostotarve yksityismetsistä kasvaisi selvästi.

Viime vuonna teollisuuspuun hakkuut putosivat 60 miljoonaan kuutiometriin, kun hakkuut eivät lähteneet entiseen tapaan käyntiin kesälomien jälkeen.

Vielä joulukuussakin hakkuut jäivät ennätyspieniksi. Edellisen kerran leimikoilla oli yhtä hiljaista vuonna 2008.

Koko vuoden aikana yksityismetsistä korjattiin teollisuuden käyttöön 47,6 miljoonaa kuutiometriä puuta.