Metsänomistajat Stig-Göran Nessler, Mikael Westergård ja Kaj Loo ovat harmissaan ja vihaisia. Heidän metsäpalstoillaan Mustasaaren Iskmon Storössä makaa vesi, vaikka alueen ojitushanke on vastikään valmistunut.
Tilanne on pahin Nesslerin ja Westergårdin palstoilla.
”Puut kuolevat. Eivät ne voi olla vedessä pysyvästi. Tämä koivikko muuttuu vesijättömaaksi”, Nessler sanoo noin viiden hehtaarin alastaan.
Westergård tiivistää näkemyksensä näin:
”Yläpuoliset ojat avattiin, mutta alapuolisia ei. Fysiikan lakien mukaan vesi valuu alaspäin. Kun alapuoliset ojat ovat tukossa, vesi nousee metsään.”
Vanhojen ojien kunnostus Storön alueella alkoi vuonna 2010. Hanke päättyi tänä vuonna.
”En ollut uskoa korviani, kun kuulin, että ojia ei kunnosteta tällä viimeisellä osuudella ennen Långträsketiä”, Nessler kertoo.
Långträsket on pikkujärvi, johon alueen vedet virtaavat. Nessler, Westergård ja Loo arvioivat, että ennen järveä olevia ojia olisi avattava muutaman sadan metrin matkalta.
”Emme toivo syventämistä. Haluamme niihin samanlaisen kunnostuksen kuin yläpuolisiin ojiin.”
Vastaava työ olisi heidän mielestään tarpeen myös järven alapuolen ojiin.
Kartoissa Långträsketin pinnan korkeudeksi on merkitty 7,5 metriä yli merenpinnan tason. Kevään mittauksissa järven pinta oli yli kahdeksan metriä merenpintaa ylempänä.
Metsänomistajat haluavat, että Långträsketin pinta laskettaisiin karttakorkeuteen.
”Se riittää, alemmaksi ei tarvitse mennä.”
Vesi on noussut metsäpalstoille muutamana viime vuotena. Ongelma on pahentunut vuosi vuodelta. Tänä vuonna tilanne on pahin, metsänomistajat kertovat.
”En voi ymmärtää, miksi suunnitelma on tehty näin, että viimeistä ojaosuutta ennen Långträsketiä ei kunnosteta. En kerta kaikkiaan ymmärrä”, sanoo Nessler, joka on toiminut maansiirtourakoitsijana vuosikymmenet.
”Hulluinta tässä on, että olemme osaltamme maksaneet ojituksesta”, Loo, Nessler ja Westergård sanovat.
Viimeiset osuudet ennen Långträsketiä olivat mukana alueen edellisessä ojituksessa, joka tehtiin vuonna 1979, metsänomistajat kertovat.
Stig-Göran Nessler ja hänen vaimonsa Harriet Nessler näyttävät kopiota peruskartasta vuodelta 1987. Siinä heidän nykyinen viiden hehtaarin koivikkonsa on merkitty pelloksi.
”Viljelimme täällä kauraa 1980-luvun loppupuolelle saakka. Nämä olivat ihania, hyviä peltoja. Viljely jouduttiin lopettamaan jatkuvien hirvituhojen vuoksi. Täällä on niin paljon hirviä, ne söivät sadon”, Harriet Nessler kertoo.
Kauranviljelyn loputtua Stig-Göran Nessler kuori alueelta ruokamultaa.
”Aloitin sen vuonna 1987. Kaikki tehtiin pykälien mukaan, Mustasaaren ympäristöihmiset kävivät asian tarkastamassa”, hän huomauttaa.
Alueelle alkoi kasvaa koivua lähes itsestään.
”Joitakin taimia siirsin, mutta valtaosin koivut ovat kasvaneet itsestään 1990-luvun puolivälistä lähtien. Koivu kasvaa vanhassa peltomaassa vauhdilla.
Storön alueen ojitushankkeen on suorittanut loppuun Otso Metsäpalvelut Oy. Metsänomistajat kertovat olleensa yhteydessä yhtiön Vaasan-toimistoon.
”Yhtiön edustaja on todennut, että on tehtävä uusi kunnostussuunnitelma, jos ojat halutaan avata myös viimeiseltä osuudeltaan”, Stig-Göran Nessler kertoo.
Lue lisää:
Otso Metsäpalvelut vastaa: Järven reunaan jätettiin suojavyöhyke, jossa ojia ei kunnosteta
Otson toimitusjohtaja: Iskmon ojitushanke ollut erittäin haastava
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
