Suomessa tulee julkiseen myyntiin noin 2 000 metsätilaa vuodessa. Puupinon takana näkyy kohteelle monimuotoisuuden takia tehty tekopökkelö. Kuva: Jarno Mela
Inflaatio ylitti metsätilojen hintojen nousuvauhdin alkuvuonna
Kevät ja alkukesä on metsätilakaupan vilkkainta aikaa.
Inflaatio huomioiden metsätilat ovat kallistuneet Sijoitusmetsät Oy:n mukaan viisi prosenttia vuodessa. Metsuri Raimo Tikka teki taimikolle ensiharvennusta Mikkelin Hauhalassa, Metsä Groupin kohteella. Kuva: Jarno MelaMetsätilojen kauppa on jatkunut tänä vuonna nousevin hinnoin.
”Kaikki alkuvuoden merkit näyttävät siltä, että tulee hyvä ja vilkas kiinteistökauppavuosi. Eikä ole merkkejä siitä, että hintataso olisi kääntynyt laskuun”, sanoo Järvi-Suomen Metsätilat Oy:n toimitusjohtaja Jukka Haataja.
Keski-Suomessa ja Savossa metsäkiinteistöjä välittävän yrityksen kaupoissa tilojen kuutiohinnat ovat olleet hienoisessa nousussa alkuvuonna.
Samaan aikaan ovat nousseet puun kantohinnat. Puun hintojen nousu heijastuu luonnollisesti myös myytävien metsätilojen hintoihin ja aikanaan kauppojen pohjana oleviin tila-arvioihin.
”Tila-arvioissa käytetään useamman kuukauden keskiarvohintoja, koska puun hintatasoon vaikuttaa usea tekijä. Jos tiloja arvotettaisiin huippuhinnoilla, se antaisi olettaa, että aina on kelirikkoleimikoista kyse. Kaikilla palstoilla kelirikkoleimikoita ei ole ollenkaan”, Haataja taustoittaa.
Metsätilojen hintojen kovin nousuvauhti saattaa kuitenkin jo olla hidastumassa, kertoo julkisia tilakauppoja seuraava Suomen Sijoitusmetsät Oy raportissaan.
Sen mukaan tammi–maaliskuun aikana solmittujen metsätilakauppojen hinnat antavat olettaa, että tilojen hinnat nousevat tänä vuonna alle 10 prosenttia. Maaliskuun lopussa vuosimuutos oli raportin mukaan 10,9 prosenttia.
Inflaatio huomioiden metsätilojen hintojen nousu näyttää maltillisemmalta. Reaalisesti eli inflaatio huomioiden metsätilat ovat kallistuneet Sijoitusmetsät Oy:n mukaan viisi prosenttia vuodessa. Pelkästään alkuvuoden kaupat huomioiden metsäkiinteistöjen reaalihinnat ovat jopa laskeneet.
Suomessa tulee julkiseen myyntiin noin 2 000 metsätilaa vuodessa. Tammi–maaliskuussa myyntiin tuli viisi prosenttia enemmän tiloja kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Pohjois-Savossa metsätilojen tarjonta runsastui kunnolla toukokuussa lumien sulettua, Jukka Haataja kertoo.
Syvän lumen aikaan uusia tiloja ei juuri tule myyntiin, koska tila-arvioiden tekijät ja ostajat eivät pääse kunnolla liikkumaan metsässä.
Toukokuulta metsätilakaupan sesonki pysyy vilkkaana kesälomakauteen saakka ja jatkuu lomien jälkeen joulukuuhun.
Haataja ei osaa sanoa, vaikuttaako korkojen nousu metsätilamarkkinoihin. Toistaiseksi kaupan hiipumisesta ei ole mitään merkkejä.
”Lainarahalla metsää ostavalle lainan korko on varmasti yksi merkittävä tekijä.”
Viime vuosina yhä enemmän metsiä ostaneet metsärahastot ovat edelleen aktiivisia markkinoilla.
”Pinta-alaltaan suuremmissa kohteissa rahastot ovat vahvasti mukana. Pienemmissä kohteissa tulee paljon myös yksityisten metsäsijoittajien kauppoja.”
Haatajan mukaan rahastojen raja menee noin 25‒30 hehtaarissa. Sitä pienemmät metsätilat kiinnostavat rahastoja yleensä vain, jos ne omistavat entuudestaan tilan lähialueella.
Metsätilan myyjissä Haataja tunnistaa kolme ryhmää.
”Omissa, lähiajan kohteissa myyjänä on useassa tapauksessa iäkäs henkilö, kuolinpesä tai yhteisomistuksessa oleva tila.”
Sekä metsätilan myymistä että ostamista harkitsevaa Haataja neuvoo hankkimaan mahdollisimman tuoreet ja tarkat tiedot kaupan kohteesta. Silloin on välttämätöntä, että luotettava ammattilainen arvioi tilan maastossa käyden.
”Se on tärkein lähtökohta, että ostaja ja myyjä näkevät puustotiedot ja voivat tehdä laskelmia niiden perusteella. Netin pika-arvioista saa hyvän yleiskuvan, mutta emme ota tilaa välitettäväksi myyntiin jos siitä ei ole maastossa tehty arviota.”
Metsätilakauppa ostajan ja myyjän näkökulmasta perjantaina 1.7. Metsälavalla kello 14.00.Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
