Luontokato huolestuttaa joka kolmatta suomalaista, pandemia lähensi luontosuhdetta

Luontosuhdebarometrilla selvitettiin kolmatta kertaa suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen välillä, ympäristöministeriö tiedottaa.

Suomen luonnon tilasta huolestuneita tai erittäin huolestuneita on 56 prosenttia ja maailman luonnon tilasta huolestuneita tai erittäin huolestuneita on 80 prosenttia.

Verrattuna vuoden 2020 kyselyyn huoli sekä maailman luonnon tilasta että Suomen luonnon tilasta on kasvanut. Maailman luonnon tilasta huolestuneiden osuus on kasvanut 9 prosenttiyksikköä ja Suomen luonnon tilasta huolestuneiden osuus 15 prosenttiyksikköä.

Luontomme suurimpina uhkina vastaajat pitivät saastumista ja ympäristömyrkkyjä, ilmastonmuutosta, roskaantumista sekä luontokatoa. Erityisesti luontokadosta huolestuneiden osuus on kasvanut: Neljä vuotta sitten luontokato huolestutti joka neljättä, nyt joka kolmatta.

Suomen luonnon tilasta huolestuneita tai erittäin huolestuneita on 56 prosenttia vastaajista.  Kuva: Kari Salonen

Viidennes vastaajista kokee, että suhde luontoon on muuttunut koronapandemian aikana. Valtaosalla heistä suhde luontoon on lähentynyt. Luontosuhde on muuttunut koronapandemian aikana erityisesti opiskelijoilla ja koululaisilla sekä alle 25-vuotiailla.

Vastaajista suurimman osan mielestä luonto lisää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä, eikä luonnon arvoa ei voi mitata rahassa. Lisäksi vastaajien mukaan luonto tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon, kun kaupunkeja kehitetään.

Vastaajien mielestä vastuu Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä on erityisesti jokaisen kansalaisen vastuulla. Vastuu nähdään myös valtion ja kunnan viranomaisilla, yrityksillä, maanomistajilla ja politikoilla.

Yli puolet vastaajista kertoo toimivansa itse luonnon monimuotoisuuden puolesta. Suurin osa kiinnittää huomiota kuluttamiseensa ja syömiseensä.

Luontosuhdebarometrin mukaan noin 90 prosenttia suomalaisista pitää luontoa tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Eniten luontoa arvostavat 45–64-vuotiaat, suhteellisesti vähiten opiskelijat ja koululaiset.

Marjastus on yksi suosituimmista syistä lähteä luontoon. Kuva: Kari Salonen

Yhteensä 41 prosenttia vastaajista liikkuu luonnossa useita kertoja viikossa ja vain 3 prosenttia ei liiku luonnossa lainkaan. Kodin lähistön viheralueet ja puistot ovat tärkein luontoalue suomalaisille.

Valtaosa vastaajista haluaa mieluiten rauhoittua luonnossa tai harrastaa liikuntaa. Marjastus tai sienestys ja metsissä retkeily kuuluvat myös suosituimpien luonnossa tekemisten joukkoon.

Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tilaama luontosuhdebarometri toteutettiin tänä keväänä kolmatta kertaa. Aiemmin barometri on toteutettu vuosina 2020 ja 2018.

Lue myös:

Metsämutsi Anni Vuohensilta kannustaa lapsiperheitä luontoon – rento metsäretki syntyy helpoista eväistä ja turvallisista taukopaikoista

Sitra: Luontokato voidaan pysäyttää erityisesti ruuantuotannon muutoksilla vuoteen 2035 mennessä