Vihtori ja Verneri Laine ovat huomanneet, että hakkuiden jälki kiinnostaa metsänomistajia aiempaa enemmän. Kuva: Jussi Partanen
Ei pieni, mutta ei isokaan – koneyrittäjän menestysresepti löytyi muiden kasvaessa liian suuriksi
Veljesten metsäkonetta voi nykyään kutsua pieneksi, kun uusien koneiden koko kasvaa vuosi vuodelta. Sille on löytynyt yllättävä markkinarako, kun vaatimukset työnjäljestä ja toisaalta konetyön kannattavuudesta lisääntyvät.Tilaajalle
Kaksikymmentä vuotta sitten Valmet 911,3 oli iso metsäkone. Koneiden kasvaessa koko ajan suuremmiksi siitä on tullut suurien metsäkoneiden joukossa pieni. Kuva: Jussi PartanenEuralaisella ensiharvennustyömaalla metsäkoneen koura kahmii ohuita runkoja nippuun, karsii rungot ja pätkii ne kasoihin odottamaan. Vuoden 2006 Valmet 911,3 ei varsinaisesti kiillä uutuuttaan mutta ahkeroi puikoissa istuvan Vihtori Laineen mukaan melkein millaisilla kohteilla tahansa – siitä on muodostunut kevyen mutta ei kuitenkaan pienkoneen vahvuus.
Kahdesta kuviosta koostuvan leimikon toisella laidalla puusto on järeämpää, toisaalla kerätään energiapuuta.
Kohde on tyypillinen työmaa Laineen ja hänen veljensä Verneri Laineen perustamalle metsäpalveluyritykselle; parhaimmillaan kone on ensiharvennuksilla, joista kertyy kuitu- ja energiapuuta, mutta joukossa voi olla suurempiakin runkoja.
”Tämä on hyvä yleiskone, joka sopii vähän kaikkeen. Paljon on esimerkiksi huonosti hoidettuja metsiä, joissa kasvaa erikokoista puuta. Tällä saadaan ne kaikki hakattua”, Verneri Laine sanoo.
Harvesterin kourassa on joukkokäsittelylaite, joka nopeuttaa työtä ensiharvennuksilla. Koura napsii useita runkoja kerrallaan, karsii rungot ja kasaa ne pinoihin.
Veljekset hankkivat 20 vuotta vanhan Valmet-merkkisen harvesterin viitisen vuotta sitten. Uutena kone on ollut keskiverto metsäkoneen kokoinen, mutta koneiden vuosi vuodelta kasvaessa suuremmiksi ja painavammiksi se on jäänyt verraten pieneksi.
Pelkillä aukkohakkuilla kone jää eittämättä kannattavuudessa isoille. Siksi veljesten yritys on erikoistunut ensiharvennuksiin ja räätälöityihin erikoishakkuisiin. Isoja koneita kevyempänä se sopii pehmeämmillekin maille.
”Omissa metsissä on nähty, että tällaiselle koneelle on kysyntää. Aukoille on aina tekijöitä, mutta tällaiselle on tarvetta. Jälki on isoa konetta hellävaraisempaa”, Verneri Laine kertoo.
Veljekset ovat huomanneet, että metsänomistajat ovat nykyään aiempaa kiinnostuneempia siitä, millaista jälkeä metsässä tehdään ja toiveet myös sanotaan ääneen.
Pienellä koneella työskennellessä korjuuvaurioita ei synny yhtä helposti kuin isolla.
”Korjuuvaurioita saa ohjeistusten mukaan syntyä pieni määrä, mutta tavoitteen täytyy aina olla, ettei tulisi yhtään kolhua puihin. Sanotaan, että käsityöläisen käyntikortti on itse työ, mutta konehommissa on kyllä sama juttu.”
Kaunismäen koneurakointi
Verneri ja Vihtori Laineen perustama yritys, joka toimii Euran alueella.
Tekee hankintahakkuita ja erikoishakkuita, joissa vaaditaan tarkkaa työnjälkeä ja maaston huomioimista.
Hakkuiden lisäksi tekee maanrakennusta, teiden kunnossapitoa ja traktoriurakointia.
Viime vuosina markkinoille on tullut pienmetsäkoneita, jotka painavat vain muutaman tuhat kiloa. Niitä on markkinoitu sillä, ettei niistä jää ajouria metsään. Koneiden käyttäminen on kuitenkin jäänyt vähäiseksi.
Laineiden koneella päästään neljän metrin uraleveyteen. Sellainen häviää Verneri Laineen mukaan maisemasta nopeasti; jo nyt pelkkiä latvuksia katsellessa urien paikkaa ei välttämättä huomaisi.
Painoa koneella on noin 20 000 kiloa teloineen päivineen. Yleiskoneen etu on veljesten mielestä se, että sillä ei tule raja vastaan päätehakkuussakaan.
Isommista toimijoista poiketen työmaita voi ketterämmin räätälöidä metsänomistajan toiveiden mukaan.
”Teemme lähinnä hankintahakkuuta. Työstä on mahdollista sopia, että esimerkiksi osa korjattavasta puusta jää klapeiksi metsänomistajalle itselleen”, Verneri Laine sanoo.
Tyypillisiä kohteita ovat myös siemenpuiden poistot ja tuulenkaatojen korjuut.
Pienellä koneella tapahtuu tunnissa vähemmän kuin isolla, joten kohteiden kannattavuutta on mietittävä tarkemmin. Kuva: Jussi PartanenKannattavuuden kanssa on työmaita on mietittävä isoja enemmän. Metsäkoneet ovat nykyään suuria juuri siksi, että työn tehostuessa se on myös kannattavaa.
”Kun tehdään pienellä koneella, tunnissa tapahtuu vähemmän. Kuutiohinta on suurempi”, Verneri Laine selittää.
”Metsänomistajat haluavat hyvää jälkeä, mutta aina siitä ei olla valmiita maksamaan.”
Yksi keino hinnoitteluun on esimerkiksi määritellä koneen siirrolle oma hintansa. Se kannustaa työn tilaajaa niputtamaan töitä.
”Puolen päivän työmaa ei oikein kannata, kun siihen tuhraantuu kuitenkin koko päivä. Mahdollisimman iso leimikko tai rajanaapurin kanssa työmaiden ajoittaminen samaan aikaan tekee työstä järkevää, eikä hinnasta tule merkittävästi kalliimpaa kuin isoillakaan toimijoilla.”
Energiapuun kysyntä tyssäsi kesällä, mutta nyt se piristymään päin, arvelevat Euran alueella urakoivat koneyrittäjät. Kuva: Jussi PartanenIkänsä metsä- ja maanrakennustöitä tehneet veljekset perustivat yhteisen yrityksensä vasta vuosi sitten. Energiapuun hinnat ovat samaan aikaan tulleet alas huippuhinnoistaan.
”Loppukesästä energiapuunkysyntä melkeinpä tyssäsi kokonaan”, Verneri Laine sanoo.
Myös klapikauppa on miesten mukaan ollut pysähdyksissä koko viime vuoden.
”Viime talvi oli leuto, ja ihmisille jäi varmasti puuta varastoon, samoin klapikauppiaille.”
Veljesten yritys ostaa koivukuitupuuta pystykauppana ja myy sitä klapikauppiaille.
”Isot toimijat tekevät puut kuitumittaan. Klapikauppiaat ovat valitelleet, että se on heidän tarpeisiinsa liian pientä. Me voimme apteerata puut juuri sellaiseksi, kun halutaan.”
Kun pienpuunmarkkinassa yskii, yritys keskittyy muuhun toimintaansa, maanrakennukseen ja teiden kunnossapitotöihin. Vuoden alussa energiapuunkysynnässäkin on alkanut näkyä piristymistä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
