Pitkään jatkuva helle herättelee sinilevät ja saa kalat stressaantumaan

Toukokuun lopun ja kesäkuun alkupäivien korkeiksi kohonneet lämpötilat ovat herättäneet huolta kesän sinilevätilanteesta ja järvikalojen hyvinvoinnista. Muun muassa Yle uutisoi tiistaina (4.6.) alkukesän helteen vaikuttaneen Saimaan muikkusaaliisiin.

Suomen ympäristökeskus Syke:n erikoistutkijan Marko Järvisen mukaan on osoitettu, että lämmin kevät ja alkukesä voivat aikaistaa merkittävästi kesän sinileväkautta.

”Järvissä, joissa tyypillisesti esiintyy sinilevää, voi runsaita esiintymiä olla mahdollisesti jo ennen juhannusta. Yleensä runsaampia esiintymiä on vasta kesä-heinäkuun taitteessa”, Järvinen kertoo.

Aikaistunut kukinta on tyypillinen järvissä, jotka ovat aiempinakin vuosina olleet kyllin ravinteikkaita sinileväkukinnoille. Levää ei silti ilmesty tyhjästä niihin järviin, joissa sitä ei aiempina vuosina ole havaittu. Järviseen mukaan poikkeuksiakin aina on.

”Myöskään vuodet eivät ole veljiä keskenään. Satunnaisia sinileväkukintoja on havaittu joskus myös ravinnemääriltään karummissa järvissä.”

Tulevan kesän levätilanteesta järvillä ei voida vielä Järvisen mukaan helteisen alkukesän perusteella sanoa mitään lopullista.

Vuonna 2010 lämpimän kevään takia keväiset levälajit muodostivat runsaan kukinnan, jonka päättyessä levät vajosivat järven pohjalle vieden ravinteet pois sinilevien ulottuvilta.

Lämpimästä ja tyynestä säästä huolimatta runsailta sinileväesiintymiltä pääasiassa vältyttiin.

Tulevan kesän levätilanteesta järvillä ei voida vielä helteisen alkukesän perusteella sanoa mitään lopullista. Kuva: Carolina Husu

Pitkään jatkuneella helteellä on vaikutus myös järvikalojen hyvinvointiin. Kalojen elintoiminnot vaihtelevat ympäristön lämpötilan mukaan, eli elintoiminnot kiihtyvät lämpimässä.

Lämpimään veteen liukenee happea vähemmän kuin viileään veteen, ja samaan aikaan hajotustoiminta vesipatsaassa ja sedimentissä kiihtyy.. Siksi kalojen olosuhteet matalissa järvissä ovat hankalat.

Runsas sinileväkasvusto kuluttaa vedestä happea.

”Poikkeuksellisen korkea veden lämpötila ja hajoavasta sinilevämassasta johtuva hapenpuute aiheuttavat kaloille fysiologista stressiä”, Järvinen toteaa.

Erityisen tukalassa tilanteessa ovat Metsähallituksen mukaan monet lohikalat. Ne eivät kestä kohonneita lämpötiloja yhtä hyvin kuin esimerkiksi kuhat, hauet ja ahvenet. Kalastajia voidaan kehottaa suosimaan lämpöä paremmin kestäviä lajeja.

Tarvittaessa myös kalastuslupien myyntiä voidaan rajoittaa.

”Yli 21 asteen lämpötila alkaa olla monille lohikaloille jo varsin vaikea”, Metsähallitus muistuttaa.