Sisäpihan molemmissa päissä on ollut aina portti. Kasarminkadulle aukeavan portin luota on näkymä raatihuoneelle. Kuva: Johannes Wiehn
Haminan keskusta on kaavoitettu harvinaiseen ympyräkaavan muotoon ‒ entinen merikapteeni Esko Kelavirta asuu sen ytimessä vanhassa kauppakartanossa
Sotien jälkeen päärakennuksen julkisivuverhous uusittiin kokonaan, mutta väritystä myöten Soboleffin talo on melko samanlaisessa kuosissa kuin rakentamisvuotenaan 1842.Tilaajalle
Soboleffin kauppakartano rakennettiin pian sen jälkeen, kun vuoden 1840 tulipalo oli tuhonnut korttelin aikaisemmat rakennukset. Kuva: Johannes WiehnHaminan Pikkuympyräkatua reunustaa pitkänomainen puutalo, johon on kadun puolelta kolme sisäänkäyntiä. Keskimmäisen oven avaa Esko Kelavirta, 74, eläkkeellä oleva opettaja ja merikapteeni.
Hän esittelee olevansa ”virkaiältään vanhin” asunto-osakeyhtiön nykyisistä asukkaista.
”Muutin 90-luvun alussa tuohon seinän toiselle puolelle”, Kelavirta kertoo olohuoneessaan, joka kuuluu talon uudempaan, vuonna 1842 valmistuneeseen osaan. Vanhempi osa valmistui vuotta aikaisemmin.
Haminalaiset tuntevat rakennuksen Bergqvistin talona. Siinä toimi pitkään liikemies Lennart Bergqvistin perustama sekatavarakauppa, jota hänen leskensä piti 1960-luvulle asti.
Talon toinen nimi, Soboleffin talo, tulee rakennuttaja Feodor Soboleffiltä. Hänen kauppakartanoonsa kuului kahdesta erillisestä talosta yhdistetyn päätalon lisäksi pihapiiriä rajaavat kymmenkunta puista ulkorakennusta.
Kahdeksan asunnon lisäksi korttelimaisessa kokonaisuudessa on nykyään muutama liikekiinteistö.
Merimieselämän kutsu
Taavetista kotoisin oleva Kelavirta lähti merille vuonna 1967 heti lukion jälkeen.
”Se oli köyhän pojan ainut kortti päästä ulkomaille. Merimiehen elämästä sain maistiaisia kaverini isältä. Hän oli perämies ja pyörähti kotona kerran vuodessa kesälomallaan.”
Merillä vierähti kolme vuotta. Sen jälkeen Kelavirta suoritti varusmiespalveluksen laivastossa, meni naimisiin ja opiskeli Helsingissä opettajaksi. Aloittaessaan opettajana Poitsilan koulussa hän siirtyi perheineen vuokralle Haminan ortodoksiseen pappilaan.
”Sain opettajan viran vuonna 1976, ja siitä lähtien olen ollut haminalainen.”
80-luvulla Kelavirta opiskeli Kotkassa merikapteeniksi ja työskenteli perämiehenä useilla laivoilla. Viimeinen oli parisataametrinen ro-ro-alus, joka kuljetti Ruotsista Yhdysvaltoihin ja Meksikoon kaikkea mahdollista kauppatavaraa paperista autoihin ja helikoptereihin.
”Merimieselämän parhaita hetkiä oli olla yöllä vahdissa keskellä Atlanttia ja katsella tähtiä. Ääretön maisema, tyyni sää.”
”Vuonna 1986 palasin Poitsilaan opettajaksi ja päädyin rehtoriksi, mutta kesälomiani vietin Lappeenrannan ja Viipurin väliä ajavan matkustajalaivan kipparina.”
Komeat pariovet
Olohuoneen seinällä roikkuu kitara, joka on kulkenut Kelavirran mukana merillä. Nurkassa oleva merimiesarkku ei sentään ole ollut hänen omassa käytössään.
”Se kuului purjelaivassa työskennelleelle merimiehelle, joka omisti aiemmin kesäasuntoni.”
Olohuoneesta aukesi vielä joitakin vuosia sitten ovi, joka yhdisti nykyisen kodin seinän takana olevaan 50 neliön asuntoon.
Viereisessä asunnossa asui alun perin Kelavirran avopuoliso Marja-Liisa Pihlaja.
”Minä muutin siihen avioeroni jälkeen. Ostimme myöhemmin yläkerrassa olevan kaksion ja lopulta tämän.”
Kun Marja-Liisa kolme vuotta sitten menehtyi, asunnot erotettiin jälleen toisistaan ja pienempi meni myyntiin.
”Kotini näyttää melko lailla samalta kuin se oli 90-luvun alussa. Vain keittiö lattioineen on täysin uusittu.”
Eteisen puiset pariovet Kelavirta pelasti Haminan kaupungin roskakuormasta ja kunnosti ne itse. Hän poisti ovien yläpeilit ja tilasi niiden paikalle lasit koulunsa siivoojalta, joka taisi tiffanytekniikan.
”Löytöovet sattuivat sopimaan tismalleen oviaukkoon.”
Tyrmä alakerrassa
Kodin alakerrassa on keittiö, olohuone sekä tv-huone, jota Esko Kelavirta käyttää lukusoppenaan. Yläkerrassa on makuuhuone ja työhuone.
Kelavirta astuu käytävämäisen keittiön kautta pieneen eteiseen ja siitä mukulakivillä päällystetylle takapihalle. Hänen ikkunoidensa edustalla viihtyvät villiviini, jasmiini ja kirsikkapuu.
Kahden portin rajaaman pihapiirin tunnelma on luultavasti melko samanlainen kuin 1800-luvulla. Nykyajasta muistuttaa vain puutarhakalusteryhmä aurinkovarjoineen.
Talleissa, joissa entisaikaan oli hevosia, säilytetään nykyisin autoja.
Piha on taloyhtiön yhteistä aluetta. ”Tässä tulee tavattua luontevasti naapureita.”
Kelavirta avaa puuoven, jonka takaa laskeutuvat jyrkät portaat. Niitä astellessa pitää varoa, ettei iske päätään kattoon. Syvällä viileässä sijaitsevat taloyhtiön kellaritilat sekä laaja, harmaakivestä ja tiilestä muurattu holvi.
”Bergqvistin kauppa käytti tätä kylmävarastonaan”, Kelavirta sanoo. ”Mutta kauan sitä ennen tämä saattoi toimia putkana.”
Samalla kohdalla on ollut rakennuksia ainakin 1700-luvulla lähtien. Silloin tontti kuului kruunulle, ja Viipurin kuvernementin kartan mukaan paikalla sijaitsi kaupungin vankila.
Päärakennus on yhdistetty kahdesta osasta. Julkisivuverhous uusittiin viime sotien jälkeen. Kuva: Johannes WiehnTuli riehui puukaupungissa
Vuonna 1653 perustetun Haminan keskusta on kaavoitettu harvinaiseen ympyräkaavan muotoon.
Keskustan kolmesta ympyränmuotoisesta kadusta Pikkuympyräkatu on keskimmäisin. Kadun varrella on useita 1800-luvun puolivälissä rakennettuja puutaloja.
”Vuonna 1821 Haminassa riehui suurpalo, mutta kotini kohdalla olleet talot säästyivät siltä”, kertoo Kelavirta, jonka hyllyssä oleva kirja Tähtilinnoituksen talot – elämää historiallisessa Haminassa kertoo myös hänen asuintalonsa historiasta.
1800-luvun alussa korttelin tontit olivat siirtyneet yksityisomistukseen. Suurpalon jälkeen kauppias Feodor Soboleff hankki omistukseensa kaikki nykyisellä tontilla olevat rakennukset. Vuoden 1840 tulimyrskyltä ne eivät olleet enää suojassa.
Soboleff käynnisti uudisrakentamisen pikaisesti. Vuosi palon jälkeen pystyssä oli viisi rakennusta ja käymälä. Seuraavana vuonna nousi iso kulmatalo, jossa oli sali, viisi kamaria, kaksi puotikamaria, keittiö, kaksi porstuaa, kuusi kaakeliuunia ja yksi tiiliuuni.
Vuoden 1875 isossa kunnostuksessa kulmatalo jaettiin kahdeksi huoneistoksi. Huoneet tapetoitiin ja kaakeliuunien määrä nostettiin kahdeksaksi. Toisessa näistä huoneistoista asuu nyt Kelavirta.
Kaakeliuuneja ei enää ole, mutta Kelavirran kylpyhuoneen yhteydessä on vuonna 1984 valmistunut sauna.
”Se on taloyhtiön ainoa yksityissauna. Yhdessä piharakennuksessa ovat yleiset saunatilat ja takkahuone.”
Maisema miellyttää
Esko Kelavirta nousee yhden mutkan tekevät rappuset asuntonsa yläkertaan.
”Talvisodan aikana tälle kohdalle tippui katon läpi pommi. Se saattoi jäädä räjähtämättä, mutta vahinko oli silti mittava.”
Sotien jälkeen päärakennuksen julkisivuverhous uusittiin kokonaan, mutta väritystä myöten Soboleffin talo on melko samanlaisessa kuosissa kuin rakentamisvuotenaan.
Yläkerran makuuhuoneesta näkyvät muutaman muun puutalon, Haminan kauppiaantalomuseon ja Rosenkovin rinkelipuodin katot. Taustalla siintää Haminan uusi maamerkki, Euroopan korkeimmassa lipputangossa liehuva, tenniskentän kokoinen Suomen lippu.
Portaikon toisella puolella olevassa työhuoneessa oleva 50-luvun senkki on Kelavirran lapsuudenkodista Taavetista. Sombrero tarttui matkaan työreissulta Meksikosta vuonna 1985.
Kadun toisella puolella on Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko puistoineen. Sen takana seisoo kaupungin keskellä sijaitseva raatihuone.
”Tämä on näkymä, jota ei väsy katselemaan”, Esko Kelavirta sanoo.
Työ merimiehenä vei Esko Kelavirtaa Euroopasta Pohjois-Afrikkaan, Lähi-itään sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. Sisustuksessa näkyy matkoilta kertyneitä esineitä. Kuvassa laivan kello. Kuva: Johannes WiehnArtikkeli on julkaistu Aarteessa 7/2022.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
