Ruotsin metsäteollisuudella on nyt etu, joka näkyy sahatavaran viennissä – ”Liike on ollut todella voimakas”

Ruotsin kruunun heikkeneminen suhteessa euroon parantaa ruotsalaisen metsäteollisuuden kilpailukykyä.

Eurolla saa nyt noin 11,9 kruunua. Kruunun heikkeneminen on jatkunut melko yhtäjaksoisesti loppuvuodesta 2021, jolloin vaihtokurssi oli alle 10.

Viimeisen 12 kuukauden aikana euro on vahvistunut yli kymmenen prosenttia suhteessa kruunuun. Toistaiseksi trendille ei ole loppua näkyvissä.

”Kruunun liike on ollut todella voimakas. Euro-kruunukurssi on historian korkeimmalla tasolla”, toteaa OP:n seniorianalyytikko Henri Parkkinen.

Parkkisen mukaan valuuttakurssimuutosten suora vaikutus metsäteollisuusyritysten tuloksiin on merkittävä. Niiden painoarvo on kuitenkin harvoin yhtä suuri kuin esimerkiksi myyntihintojen ja tuotantokustannusten muutoksilla.

”Vaikutus tulokseen tulee sitä kautta, että yhtiöiden tuotantokustannusten valuuttajakauma ei mene yksiin verrattuna myynnin valuuttajakaumaan. Tuotantoa myydään paljon muissa kuin tuotantomaan valuutoissa.”

Suomen kolmesta suuresta metsäyhtiöstä Stora Ensolla ja Metsä Groupilla on paljon tuotantoa Ruotsissa. Kun puu, palkat ja muut kustannukset maksetaan kruunuissa ja myyntitulot saadaan muissa valuutoissa, kruunun heikkeneminen parantaa yhtiöiden tulosta.

Valuuttakurssimuutosten vaikutusta pehmentää se, että yhtiöt pyrkivät suojautumaan lyhytaikaisilta muutoksilta. Suojaukset pienentävät valuuttakurssien vaikutusta seuraavan 12 kuukauden aikana.

Vuosikertomuksissaan yhtiöt arvioivat valuuttakurssiriskin suuruutta. Esimerkiksi Metsä Board arvioi euron kruunukurssin kymmenen prosentin muutoksen vaikuttavan vuositulokseensa 50 miljoonaa euroa.

Sellaisenaan muutoksen vaikutus olisi samaa mittaluokkaa kuin puun hintojen kymmenen prosentin muutoksella Suomessa. Tällaisen muutoksen Metsä Board arvioi vaikuttavan tulokseensa 45 miljoonaa euroa.

Suojauksien vuoksi kruunun heikkeneminen parantaa tulosta ensin kuitenkin vain noin 7 miljoonaa euroa, kun taas puukustannukset vaikuttavat tulokseen nopeammin.

Täysi 50 miljoonan tulosvaikutus kruunun heikkenemisellä on, jos kurssi pysyy yhtä heikkona seuraavanakin vuonna.

Kurssimuutoksen suoraa tulosvaikutusta merkittävämpi voi olla sen vaikutus kilpailutilanteeseen.

Kun kustannukset juoksevat edullisissa kruunuissa, Ruotsissa tuottavat yritykset voivat viedä tuotteitaan halvemmalla verrattuna vahvojen valuuttojen maissa tuottaviin yrityksiin. Se tukee myyntiä.

Sahatavaran vientitilastojen perusteella kruunun kurssi näyttää tuoneen kilpailuetua ruotsalaissahoille.

Itävaltalaisen Timber-onlinen mukaan Euroopan merkittävistä sahatavaran viejämaista vain Ruotsi onnistui kasvattamaan havusahatavaran viennin määrää tammi-maaliskuussa.

Vienti kasvoi peräti 18 prosenttia samaan aikaan, kun Suomen havusahatavaran viennin määrä laski viisi, Saksan kahdeksan ja Itävallan 14 prosenttia.

Ruotsin tilastokeskuksen mukaan huhtikuussa tilanne ei ollut Ruotsissakaan enää yhtä hyvä, vaan sahatavaraviennin määrä supistui hieman vuodentakaisesta.

Merkittävästä määrän kasvusta huolimatta Ruotsin sahatavaraviennin arvo supistui euroissa noin 20 prosenttia vuoden takaisesta. Kruunuissa mitaten muutos on valuutan heikkenemisen vuoksi loivempi, noin 12 prosenttia.

Valuuttakurssit voivat vaikuttaa tuotantopäätöksiin myös yhtiöiden sisällä. Kun kruunu on heikko, samaa tuotetta voi olla edullisempaa valmistaa Ruotsissa sijaitsevalla tehtaalla kuin Suomessa.

Puuvirratkin voivat muuttua, kun ruotsalainen puu on suomalaisyritykselle entistä halvempi raaka-aine.

Tuotannon siirron mahdollisuudet korostuvat, kun tehdaskapasiteettia on laskusuhdanteessa vajaakäytössä.

”Muistan yhtiöiden joskus kommentoineenkin, että tuotantoa allokoituisi enemmän tehtaille, joilla tuotanto on valuuttakursseista johtuen kannattavampaa”, Parkkinen toteaa.

Sellukauppaa käydään yleensä dollareissa. Dollarin viimeaikaiset muutokset eivät ole olleet yhtä rajuja kuin kruunulla. Yhdessä vuodessa euro-dollarikurssi on noussut noin seitsemän prosenttia, mikä hieman heikentää euroalueen selluntuottajien kilpailukykyä.

Usean vuoden tarkastelujaksolla dollari on kuitenkin kehittynyt euroyritysten viennille suotuisaan suuntaan. Vuonna 2011 eurolla sai vielä jopa yli 1,40 dollaria, nyt vaihtosuhde on alle 1,10.

Kirjoittaja on MT:n toimittaja.