Lukijalta: Ilmastovelvoitteet edellyttävät tehokkaita ohjauskeinoja

Uutisoinnista Suomen ympäristökeskuksen (Syke) julkaisemasta raportista saattoi valitettavasti saada virheellisen kuvan (MT 24.4.). Raportin kirjoittajina haluamme oikeista uutisessa raportistamme esitettyjä väitteitä.

Uutisesta sai käsityksen, että olisimme suositelleet tiettyä ohjauskeinoa. Tällaista suositusta raportissamme ei ole. Raporttiin oli koottu tieteellisessä kirjallisuudessa ja julkisuudessa eri henkilöiden esittämiä ehdotuksia ohjauskeinoista. Raportissamme on analysoitu kunkin ohjauskeinon hyviä ja huonoja puolia ja todettu keskeisenä johtopäätöksenä: ”Ohjauskeinojen käyttöönottotapaan ja käytännön toteutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota muun muassa toimijoiden sopeutumismahdollisuuksien parantamiseksi, epätoivotun ennakoivan käyttäytymisen ja hiilivuodon ehkäisemiseksi sekä hallinnointikulujen hillitsemiseksi.”

MTK:n Marko Mäki-Hakola toteaa, että ”hakkuisiin kestävyyden rajoissa tulisi kannustaa”. Sekä Mäki-Hakola että Metsäteollisuus ry:n Karoliina Niemi tarjoavat ratkaisuksi nielun kasvattamiseen puuston kasvun lisäämistä. Kuten raportissamme tuomme esille, metsien nielu jää sitä pienemmäksi, mitä enemmän hakataan. Hakkuiden lisääminen myös pienentää puuston kasvua, eikä sen merkittäväksi lisäämiseksi ole nopeita keinoja.

Suomea sitovat EU:n maankäyttösektorille asettamat ilmastovelvoitteet. Nielujen kehitysarvioiden perusteella Suomi uhkaa jo nykyisillä hakkuutasoilla jäädä näistä velvoitteista niin merkittävästi, ettei velvoitteita voida saavuttaa ilman riittävän tehokkaiden ohjauskeinojen käyttöönottoa. Sen vuoksi ohjauskeinojen suunnittelu ja kokeilu tulisi aloittaa nopeasti.

Mäki-Hakolan mukaan metsien hiilivaraston kasvattamisen tulisi perustua vapaaehtoisiin hiilimarkkinoihin siten, että hiilensidonnan hyödyt jäisivät yksityisille toimijoille. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että valtio joutuisi poistamaan yksityisen hiilimarkkinan aikaansaamat hiilensidontayksiköt kirjanpidostaan, jolloin valtion olisi entistä hankalampaa saavuttaa EU:n maankäyttösektorille asettamat ilmastovelvoitteet.

EU-lainsäädäntö ei mahdollista tällaisten niin sanottujen vastaavien mukautusten tekemistä. Jos tällainen käytäntö otetaan käyttöön, on valtiolla entistä suurempi tarve ohjauskeinoille ilmastovelvoitteiden saavuttamiseksi.

Sampo Soimakallio

johtava tutkija

Sampo Pihlainen

erikoistutkija

Suomen ympäristökeskus