Lukijalta: Metsätilojen sukupolvenvaihdos verotuksessa

Sukupolvenvaihdoshuojennus tuli voimaan perintö- ja lahjaverolakiin 1.5.1979. Se merkitsee lievempää verotusta yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksissa. Jos maatalouden rinnalla harjoitetaan metsätaloutta, silloin metsätkin kuuluvat huojennuksen piiriin. Pelkästään metsätaloutta harjoittavat eivät saa sukupolvenvaihdoshuojennusta.

Yrityksen, maatilan ja maa- ja metsätilayhdistelmän verotettavana varallisuutena ei sukupolvenvaihdossa pidetä käypää arvoa, vaan 40 prosenttia verotusarvosta. Kyse on merkittävästä huojennuksesta. Tällä huojennetulla arvolla laskettuna perintö- ja lahjaveron määrät ovat keskimäärin vain kymmenesosa käyvillä arvoilla laskettuihin verrattuna.

Sukupolvenvaihdoshuojennuksen perustelut, yritysten ja maatilojen luovuttamisen helpottaminen ja jatkuvuuden sekä työpaikkojen turvaaminen, perintö- ja lahjaveron maksamiseen liittyvien vaikeuksien helpottaminen, sopivat myös metsätalouden harjoittajiin.

Perheyrityksiä, maa- ja metsätiloja yhdistää ylisukupolvisuus. Raskaat lahjaverot voivat siirtää metsätilan siirtoa seuraavalle sukupolvelle ja rajoittaa jatkajan mahdollisuuksia ostaa tarpeellisia metsänhoitopalveluita ja lisätä työllistävyyttä.

Metsätalouden tulot muodostuvat pääasiassa puun myyntituloista. On tavanomaista, että puun myyntituloja ei kerry vuosittain, vaan kymmenien vuosien välein. Puun myyntitulojen odottelu voi siirtää sukupolvenvaihdosta ja perintö- ja lahjaverojen maksamista kymmenillä vuosilla.

Tunnetusti metsänomistajat ovat iäkkäitä. Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan heidän keski-ikänsä on 62 vuotta ja puolet metsänomistajista on yli 65-vuotiaita. Nyt enää joka kymmenes metsänomistaja on päätoiminen maatalousyrittäjä ja sukupolvenvaihdoshuojennukseen oikeutettu.

Irma Welling

Lemi