Perinteiset keinot kannattavat maankäytön ilmastotoimenpiteissä – "Toimivat kaikkien arviointikriteerien kannalta hyvin"

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli viime viikon tiistaina maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta. Suunnitelmassa määritellään keinot, joihin panostamalla maankäyttösektorin ilmastopäästöt vähenevät ja hiilinielut ja -varastot vahvistuvat.

Maankäyttösektori kattaa maatalousmaan, metsätalouden sekä muun maankäytön.

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman alustavat ehdotetut toimet liittyvät esimerkiksi metsittämiseen, turvemaihin, maatalouspolitiikkaan sekä metsäkadon ehkäisyyn. Kokouksessa korostettiin, että ilmastotoimien oikeudenmukaisuutta tulee tarkastella monesta näkökulmasta.

Kokouksessa pidettiin tärkeänä arvioida vaikutuksia laajasti ja sovittaa suunnitelma yhteen kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Suunnitelman pohjassa oli jo tunnistettu kattavasti erilaisia toimenpiteitä, joilla maankäyttösektorin päästöjä voi vähentää ja hiilinieluja ja -varastoja vahvistaa.

Pellervon taloustutkimus (PTT) on arvioinut suunnitelman 27 erilaista ilmastotoimenpidettä. Arvioinnissa tutkitaan toimenpiteiden tehokkuutta, kustannuksia ja hyväksyttävyyttä.

"Perinteiset toimenpiteet näyttäisivät olevan sellaisia, jotka toimivat kaikkien arviointikriteerien kannalta hyvin", kertoo PTT:n vanhempi metsäekonomisti Jani Laturi.

Uusien toimenpiteiden kohdalla ongelmia tulee usein hyväksyttävyyden kautta. Esimerkiksi oletus tuotantosuunnan merkittävästä muutoksesta ei ole maanomistajille helppo.

"Metsätaloudessa sekä kangasmetsien kasvatuslannoitus että turvemaiden tuhkalannoitus ovat hyviä toimenpiteitä", Laturi kertoo. Typpilannoitteen hinnannousu kuitenkin aiheuttaa tänä vuonna vaikeuksia.

Muut toimenpiteet riippuvat pitkälti metsäkohteesta ja tutkimistiedon tarpeesta. Esimerkiksi kunnostusojitusten vähentäminen tai kiertoajan pidentäminen toimivat joillakin kohteilla.

Perinteiset keinot kannattavat niin ikään maankäytön muutoksen ilmastotoimissa. Metsien raivauksen rajoittaminen ja etenkin kivennäismaiden joutoalueiden metsitys ovat PTT:n mukaan ilmastollisen vaikuttavuuden, kustannusten ja hyväksyttävyyden kannalta hyviä toimenpiteitä.

Myös heikkokuntoisten peltojen metsittäminen tai muuttaminen ilmastokosteikoiksi ovat kannattavia ilmastotoimia. Laturi korostaa, että toimenpiteitä on syytä tehdä nimenomaan heikkokuntoisille pelloille, jotta pellon metsittäminen ei haittaa ruuantuotantoa.

"Haaste on pitää kannustimet riittävän pieninä, että hyvä peltoja ei lähde metsitettäväksi."

Maataloudessa selvästi paras ilmastotoimi on nurmen viljelyn lisääminen turvepelloilla. Tällöin maanomistajan pitää muuttaa toimitapaansa vähäisesti.

"Se maksaa hieman, mutta kustannukset ovat pienemmät kuin vaihtoehtoisissa toimenpiteissä", Laturi toteaa.