UPM: Jalostetun siemenen käyttö lisäisi kantorahatuloja 350 miljoonalla eurolla

Pari vuotta sitten metsäyhtiö UPM ilmoitti kaksinkertaistavansa lehtipuuston määrän omistamissaan metsissä Suomessa. Tavoitteena on parantaa metsien kasvua ja tuottoa sekä monipuolistaa metsälajistoa.

Lehtipuiden osuutta yhtiön metsissä nostetaan nykyisestä 10 prosentista 20 prosenttiin. Se tarkoittaa että rauduskoivua istutetaan yhä enemmän sille sopiville maille.

Sidosryhmäsuhteiden johtaja Sami Oksa UPM Metsästä kertoo, että sekametsät syntyvät jatkossakin isttuttamalla vain havupuita, mutta taimikonhoitovaiheessa kasvamaan jätetään entistä enemmän lehtipuita. Kuusikossa hehtaarille jätetään kasvamaan 1 600 kuusta ja 400 lehtipuuta.

Oksa arvioi, että parinkymmenen vuoden päästä lehtipuun lisäys alkaa näkyä ensiharvennusmäärissä.

Joroisten taimitarhalla kasvatetaan myös tammea.  Kuva: Anna-Katri Hänninen

UPM:n Joroisten taimitarhalla kasvatetaan entistä enemmän rauduskoivua, tervaleppää ja tammea.

”Ehkä 250 vuoden päästä joku sahaakin näistä tammista jotain”, taimitarhan päällikkö Anne Immonen naurahtaa pienenpieni tammentaimi kädessään.

”Valitettavan moni metsänomistaja poistaa yhä liki kaikki lehtipuut metsistään”, Immonen harmittelee.

Kapuloita rattaisiin heittävät myös runsaslukuiset hirvieläimet, jotka ovat mieltyneet lehtipuiden makuun. Myös ilmaston lämpenemisen myötä leviävät kasvitaudit ja tuhohyönteiset voivat yllättää.

Toisaalta metsien terveys paranee, kun puulajeja on enemmän kuin ikiaikaiset kuusi ja mänty. Lehtipuukarike myös parantaa maaperää ja kiihdyttää puiden kasvua.

Kelpaisi kotimainen koivu sahoillekin, kun Venäjältä koivua ei enää hankita.

Taimitarhalla tarvitaan paljon kausityöntekijöitä. Kuvassa Jutaphak Jarotram.  Kuva: Anna-Katri Hänninen

Laadukkaan taimiaineksen ansiosta myös metsien hiilensidonta kasvaa. Immosen mukaan potentiaalia voisi piillä myös sorsitun hieskoivun jalostuksessa.

Männyllä niin kutsutun 1,5-sukupolven valiosiemenen käyttö lisää puun keskikasvua jopa 25–30 prosenttia. Samalla kiertoaika lyhenee 10–20 prosenttia ja metsänomistajan tulot kasvavat.

”Se tarkoittaa, että puuston kiertoaika lyhenee esimerkiksi 80 vuodesta 60 vuoteen”, Immonen selventää.

Hän laskeskelee, että käyttämällä jalostettua viljelymateriaalia, Suomessa voidaan lisätä metsien kasvua 11 miljoonaa kuutiota vuodessa. Moinen määrä toisi noin 350 miljoonan euron lisäyksen metsänomistajien kantorahatuloihin.

Taimet kasvavat suojassa, kunnes ne siirretään taivasalle saamaan ”shokkihoitoa” eli tottumaan tuleviin koitoksiin istutusalalla.  Kuva: Anna-Katri Hänninen

Immosen mukaan syyskuun puoliväli on viimeinen hetki istuttaa taimet metsiin. Sen myöhemmin istutetut puut altistuvat keväällä helpommin ahavatuhoille.

Metsien kylvöaika puolestaan loppui jo juhannuksen tienoolla.

UPM omistaa Suomessa yli puoli miljoonaa hehtaaria metsää.