Hiilinieluista saatiin välipäätös - metsänomistajalle se ei kerro vielä paljoakaan

Metsänomistajat ovat etäältä seuranneet EU:n hallintohimmelin kehittymistä metsäasioiden ympärillä. Tällä viikolla Euroopan parlamentti äänesti maankäytön hiilinielutavoitteesta eli siitä miten maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsänhoidon nielut ja päästöt otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa.

Metsänomistajan kannalta parlamentin linjaus 310 megatonnin eli 310 miljoonaa tonnin hiilinielutavoitteesta koko Euroopan tasolla ei kerro vielä paljoakaan. Siihen, miten tulevaisuudessa metsänomistaja voi metsiään käyttää, vaikuttaa moni muukin asia. Samoin parlamentin hiilinielupäätös on eräänlainen välipäätös, josta komission jäsenmaat ja parlamentti vääntävät kättä syksyllä. Lopullinen päätös hiilinielutavoitteesta ja sen maakohtaisesta jaosta valmistunee vuoden loppuun mennessä.

Helpotus oli kuitenkin, että epärealistinen lisäkiristys 50 miljoonalla tonnilla jäi toteutumatta. Silti nyt linjattu tasokin tarkoittaa, että hiilen imeytymistä ilmasta talteen pitää lisätä, koska nielutavoite kasvaa nykyisestä.

”Ei tarvitse olla kauhistuneempi kuin aikaisemmin, mutta vielä ei ole aika millään tavalla hengähtää. Peli on niin kauan auki, kunnes kokonaisuudesta on päätetty”, sanoo MTK:n asiantuntija Anssi Kainulainen.

”Näyttää siltä, että jokainen joutuu omansa tekemään lisätavoitteen eteen.”

310 miljoonan tonninkin tavoite tarkoittaa, että Euroopan tasolla maankäytön suuntaa pitää pystyä muuttamaan. Nyt hiilensidonta on ollut Euroopassa pikemmin heikentymään kuin kasvamaan päin tuhojen seurauksena.

Mitä kovempi hiilinielutavoite, sitä rajoitetumpaa metsänkäyttö voi olla tulevaisuudessa.

EU:lla on paljon metsiin ja yleensäkin maankäyttöön liittyviä lakihankkeita, joiden tavoitteet voivat olla keskenään hyvinkin ristiriitaisia. Suojelun lisääminen voi esimerkiksi sahata hiilesidonnan tarpeita vastaan, jos se johtaa metsien hoitamattomuuteen, kasvun hidastumiseen, lahoamiseen tai hyönteistuhojen kasvuun.

”Tämä on vähän kuin apparaatti, jossa on kymmenen nappulaa. Yhtä väännät niin se vaikuttaa kaikkiin. Niitä väännellään nyt yhtä aikaa.”

Kun Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, vaikuttaa siihen hiilinielujen ohella myös kolikon toinen puoli. Kyse on päästöistä muun muassa liikenteestä ja lämmityksestä ja siitä, miten niitä voidaan vähentää.

Tasapainoilu eri tavoitteiden kanssa Suomessa ja Euroopan tasolla vaikuttaa myös metsätalouden ja teollisuuden näkymiin. Kummankin pitäisi pysyä toimintakunnossa muutosten paineessa.