Kaarnakuoriaiset kuivattivat kuusten latvat Tervossa

Siellä missä on kuusikoita, on myös kaarnakuoriaisia. Tervolainen Pentti Vänskä kiinnitti huomiota talon vieressä kasvavan kuusikon kuusien kuivuneisiin latvoihin.

Hän kutsui Metsäkeskuksen asiantuntijan Yrjö Niskasen tarkastamaan tilanteen. Tiedossa oli, että alueella oli havaittu aitomonikirjaajan aiheuttamia tuhoja kuivan ja kuuman viime kesän jäljiltä.

Kuusikko sijaitsee etelään viettävällä rinteellä, paikassa, missä kallio on hyvin pinnassa. Todennäköisesti kuiva kesä on tehnyt tehtävänsä ja kuusien kuivahtaminen on tarjonnut hyönteisille mahdollisuuden iskeytyä puihin.

Aitomonikirjaaja pystyy iskeytymään täysin terveisiin pystypuihin, mutta useimmiten se valitsee kohteekseen heikentyneet puut.

Kun Niskanen pääsi raaputtelemaan ja tutkimaan kuusia sekä ottamaan niistä kuvia, selvisi, että aitomonikirjaajan lisäksi paikalla on ollut myös kuusentähtikirjaaja.

”Hyönteisiin erikoistunut metsäkeskuksen asiantuntija arvioi kuvien perusteella, että paikalla on ollut molemmat lajit sekä hyönteis- että syömäkuviolöydösten perusteella. Aitomonikirjaaja elää kaarnassa, mutta ei mene nilaan asti toisin kuin tähtikirjaaja.”

Niskanen toteaa, että hyönteislajien tunnistaminen lajilleen on lähinnä akateeminen kysymys. ”Tiedossa on, että molemmat kaarnakuoriaislajit käyvät samoilla apajilla kuusikoissa. Niiden lajilleen tunnistaminen ei ole metsänomistajan näkökulmasta olennaista.”

Kaarnakuoriaisia on joka tapauksessa kaikkialla ja ne iskevät kuivahtaneiden kuusien latvoihin. Kesien lämpeneminen hyödyttää niitä.

Aitomonikirjaajan ja kuusentähtikirjaajan tuhotyön seurauksena puun latvus tuoksuu pihkalle, mikä taas houkuttelee paikalle kirjanpainajan. Kirjanpainaja on runkotuholainen, joka pystyy tappamaan puun, sillä se iskeytyy kuusen tyvessä nilaan asti.

”Tähän asti ilmasto on ollut suosiollinen meille, eivätkä hyönteisesiintymät ole päässeet ryöstäytymään”, sanoo Niskanen.

Myös pitkä perinne havupuutavaran kuljettamisesta pois metsästä tiettyyn päivämäärään mennessä kesällä sekä talvisavotointi, puiden kuoriminen ja uitto ovat suojanneet metsiämme, hän jatkaa.

Kevät ja kirjanpainajien parveiluun runsaus vaikuttavat merkittävästi kuusten kohtaloon Tervossa Vänskän pihassa. Kuuset antavat suojaa pohjoistuulta vastaan, sillä ne sijaitsevat talon vieressä. Tästä syystä metsänomistaja ei halunnut niitä heti kaataa, vaan seurailee tilannetta, kertoo Niskanen.

Kesän sateisuus vaikuttaa kaarnakuoriaisten lisääntymiseen, sillä ne eivät lennä sateella oikeastaan ollenkaan.

Jos puista olisi halunnut saada parhaan mahdollisen myyntihinnan, ne pitäisi kaataa ennen kuin ne kuolevat.

”Toisaalta harvennushakkuu on myös stressitekijä jäljelle jääville puille ja ne altistuvat jonkin verran kirjanpainajan hyökkäyksille."

Hyönteistuhoihin liittyen Niskanen rauhoittelee metsänomistajia ja toteaa, että on hyvin pieni todennäköisyys, että seuraavan viiden‒kymmenen vuoden aikana meillä olisi samanlaisia tuhoja kuin Keski-Euroopassa.

”Meillä tuhot säilynevät nykyisenkaltaisina, muutaman kymmenen kuolleen rungon tuhoina. Hehtaarien laajuisia tuhoja ei ole ollut.

Aitomonikirjaaja on kaarnakuoriainen, jonka syömäkuvio on tähtimäinen. Se elää pääasiassa kuusen rungolla ja oksissa kaarnan sisällä Kuva: Pentti Vanska

Aitomonikirjaaja pystyy iskeytymään täysin terveisiin pystypuihin, mutta useimmiten se valitsee kohteekseen heikentyneet puut. Kuva: Pentti Vanska