Syke ei suosittele puun kaukotuontia – ilmastokestävyyden saavuttamiseen on useita vaihtoehtoja

Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoituksessa (20.1.2023) on valitettavasti tulkittu virheellisesti Suomen ympäristökeskuksen (Syke) professori Jyri Seppälän lausuntoja Suomen Kuvalehden artikkelissa (17.1.2023), joka liittyi ilmastopaneelin viime kevään julkaisuun. Siinä käsiteltiin Venäjän tuontipuun vähenemisen vaikutuksia.

Kotimaisen puun käytön paineet kasvavat, koska puun tuonti Venäjältä loppui, fossiilisia polttoaineita on korvattava ja uusiin tehtaisiin investoidaan. Tämä uhkaa uusimman kasvihuonekaasuinventaarion perusteella johtaa hyvin vaikeaan tilanteeseen Suomen ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Suomi ei pysty sovittamaan yhteen hiilineutraaliustavoitettaan ja nykyisiä tai varsinkaan kasvavia hakkuutasoja.

MT:n pääkirjoituksessa on käsitelty eukalyptuspuun tuontia ja esitetty, että professori Seppälä pitäisi eukalyptusta suomalaispuuta kestävämpänä vaihtoehtona ja sen tuontia Suomeen siten perusteltuna. Seppälä ei kuitenkaan vertaa suomalaisen ja Etelä-Amerikasta tuotetun puun kestävyyttä. Aiheesta ei tiettävästi edes ole tutkimuksia.

Puun mahdollinen tuonti korvaisi ainoastaan sen osan puunkäyttöämme, jota emme ilmastotavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta voi saada kotimaasta ja olisi edes teoriassa perusteltua vain, jos tuontipuu olisi tuotettu kestävästi.

Seppälä ei myöskään ota kantaa siihen, olisiko eukalyptuspuun tuonti yrityksille kustannustehokasta. UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander kertoo omassa vastauksessaan Suomen Kuvalehdessä, että tällainen tuonti ei ole etusijalla kotimaiseen puuhun nähden.

Ilmastokestävyyden saavuttamiseen on useita vaihtoehtoja. Puuntuonnin sijaan tai ohella voidaan lisätä puun tuotantoa tai vähentää puun kulutusta. Lisäksi Suomi voi tietysti olla pitämättä kiinni tavoitteestaan ja yrittää paikata nieluvajettamme EU:n sallimien hyvittämismenettelyjen kautta. Tällä on kuitenkin rajansa ja hintansa, emmekä silloin tee omaa osuuttamme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Vaihtoehtoisissa ratkaisuissa on hyviä ja huonoja puolia tarkastelunäkökulmasta riippuen, ja ne vaikuttavat eri aikaväleillä. Tällä hetkellä Suomessa ei kuitenkaan ole yhteistä näkemystä siitä, kuinka puun käytön tarve ja ilmastotavoitteiden välinen ristiriita ratkaistaan. Huomattavaa lisävaikeutta yhtälöön tuo tavoitteemme pysäyttää luontokato. Nyt tarvitaankin malttia tunnustaa tosiasiat ja yhteistä halua löytää ratkaisut.

Leif Schulman

pääjohtaja

Jyri Seppälä

Professori, yksikönjohtaja

Suomen ympäristökeskus (Syke)