Metsäliikkeen mielenosoittajat katkaisivat Aalistunturin alueen talvisavotan puunkuljetukset keskiviikkona. Kuva: Kari Lindholm
Metsäliike haluaa talousmetsää Aalistunturiin kaavaillun kansallispuiston jatkeeksi
Aalistunturin alueen talousmetsän hakkuita vastustava Metsäliike ja Metsähallitus pääsivät keskusteluyhteyteen alueella järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.TilaajalleKolari
Metsähallituksen ja Metsäliikkeen edustajat pääsivät neuvotteluyhteyteen Aalistunturin talvisavotalla viime keskiviikkona. Kuvassa ovat Metsähallituksen suunnittelupäällikkö Lauri Karvonen (vas.), Metsäliikkeen keulahahmo Ida Korhonen ja Metsähallituksen Lapin aluejohtaja Samuli Myllymäki. Kuva: Kari LindholmKolarin Aalistunturissa otettiin ensiaskelet sovinnon tielle, kun poliisioperaatioksi kärjistyneen metsäkiistan osapuolet – harvennushakkuita alueella tekevä Metsähallitus ja hakkuita vastustava Metsäliike – kuulivat toistensa näkemyksiä siitä, kuinka alueen metsiä tulisi jatkossa hoitaa ja kehittää.
Metsäliikkeen mielenilmaus käynnistyi Aalistunturin suojelualueen eteläpuolisella talvisavotalla, kun luontoaktivistit saapuivat paikalle ja estivät urakoitsijoiden pääsyn hakkuutyömaalle viime viikon maanantaina. Poliisi on poistanut aktivisteja alueelta jo kahteen eri otteeseen Metsähallituksen pyynnöstä.
Erikoista Metsäliikkeen mielenilmauksessa on, että siinä vaaditaan Aalistunturin vanhojen metsien suojelualuetta ympäröivän, pääosin ensiharvennusikäisen talousmetsän hakkuiden keskeyttämistä, jotta alueelle voitaisiin myöhemmin perustaa kansallispuisto.
”Parhaillaan harvennettavat metsät ovat suureksi osaksi 40–60 vuotta sitten uudistettuja Osaran aukeita. Laatuharvennusten lisäksi poistamme siemenpuita taimikoista. Suojelualueella ei tehdä hakkuita”, Metsähallitus Metsätalous Oy:n suunnittelupäällikkö Lauri Karvonen Rovaniemeltä kertoo.
Metsäliikkeen keulahahmo, metsänhoitajaksi opiskeleva luontoaktivisti Ida Korhonen Helsingistä perustelee mielenilmauksen tarpeellisuutta muun muassa sillä, että kansallispuistojen perustaminen pelkästään olemassa oleville suojelualueille on käymässä mahdottomaksi. Tämä johtuu sopivien alueiden puutteesta.
Korhonen huomauttaa, että pienehkö, mutta luonnoltaan arvokas Aalistunturin suojelualue tarvitsee kansallispuistoksi tullakseen lisää pinta-alaa ympärilleen.
”Talousmetsää voitaisiin liittää kansallispuiston osaksi siten, että hakkuut päätettäisiin nyt, ja puuston annettaisiin olla rauhassa, jolloin talousmetsä muuttuisi vähitellen luonnontilaiseksi. Suojeluarvot vahvistuisivat lahopuuston lisääntymisen myötä”, Korhonen esittää.
Hän toteaa, että osittain vastaavalla tavalla toimittiin perustettaessa Hossan kansallispuistoa Suomussalmelle valtion retkeilyalueen ympärille vuonna 2017. Hossan metsistä kolmasosa oli Metsähallituksen hakkuiden kohteina, vaikka alue kuuluu Natura 2000-verkostoon.
Metsähallituksen laajat hakkuusuunnitelmat Hossan lounaisosissa nostivat sikäläiset matkailuyrittäjät ja luontoväen takajaloilleen vuonna 2011, ja alkuvuodesta 2016 alueelle esitettiin kansallispuistoa.
”Sielläkin Metsähallitus totesi, ettei alue sovellu puistoksi suojeluarvojen vähäisyyden takia, mutta puisto kuitenkin perustettiin 100-vuotiaan Suomen kunniaksi.”
Näillä näkymin Metsähallitus aikoo jatkaa Aalistunturin alueen talvisavotan hakkuita hakkuusuunnitelman mukaisesti, ja Metsäliike puolestaan aikoo jatkaa mielenilmauksia niin pitkään kuin tarve vaatii.
”Väliaikaiselle talvitiestölle perustetun 400 hehtaarin savotan hakkuupoistuma on noin 20 000 kiintokuutiometriä, ja valtaosa tästä määrästä on kuitupuuta”, Lauri Karvonen sanoo.
Karvonen toteaa, että Aalistunturin alueen savotan viivästyminen Metsäliikkeen mielenilmauksien takia aiheuttaa viivästyksiä Länsi-Lapin muihinkin talvisavottakohteisiin.
”Näistä kertautuu dominoefekti muille työmaille, sillä täällä työskentelevät korjuu- ja kuljetusurakoitsijat toimivat useilla muillakin hakkuukohteilla”, Karvonen selvittää.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
