Helsingin lehtometsissä on jättipalsamia jopa puolet kasvillisuudesta – kaupunki kutsuu talkoisiin

Helsingin kaupunki torjuu haitallisia vieraslajeja arvokkaissa luontokohteissa ja niiden läheisyydessä. Erittäin haitallisia lajeja ovat muun muassa jättiputket, kurtturuusu ja jättipalsami sekä kaniini, minkki ja espanjansiruetana.

Kaupunki teetti vuonna 2017 ja 2018 uhanalaisten luontotyyppien kartoituksia. Joissakin lehtometsissä jättipalsamin osuus kasvillisuudesta oli jopa 50 prosenttia. Myös esimerkiksi amerikanhorsma, idänkanukka, terttuselja ja lupiini olivat paikoin runsaita.

Luonnonsuojelualueilla ja arvoniityillä kaupunki torjuu kaikkia vieraslajeja. Metsänhoitotöissä poistetaan etupäässä puuvartisia vieraslajeja. Puistoista on pyydetty kaniineja ja rottia. Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen länsiosassa olevasta lampareesta pyydettiin viime vuonna lähes 1 000 kiloa hopearuutanoita.

Haitallisia vieraslajeja on torjuttu myös saarissa, ranta-alueilla, uimarannoilla, venesatamissa sekä Rastilan leirintäalueella. Ulkoilusaarissa on torjuttu jätti- ja japanintatarta, isotuomipihlajaa, kanukkaa ja terttuseljaa sekä muutamilla ranta- ja kosteikkoalueilla jättipalsamia.

Kaupunki kouluttaa Staran viherammattilaisia sekä puistokummeja vieraskasvilajien tunnistamiseen ja torjuntaan. Lisäksi kaupunki järjestää vieraslajitalkoita yhteistyössä asukkaiden, yritysten, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Vieraslajien torjunnassa ovat olleet apuna myös sosiaali- ja terveystoimialan avotyötoiminnan ryhmät. Asukkaille on annettu neuvontaa ja apua omien talkoiden järjestämisessä. Kaupunki on auttanut muun muassa kasvijätteen hävittämisessä.

Helsinki käytti haitallisten vieraslajien torjuntaan vuonna 2018 noin 334 000 euroa. Vuonna 2017 summa oli 397 000 euroa. Vieraslajeja torjuttiin kuitenkin enemmän muiden hoitotöiden yhteydessä.

Kevään ensimmäiset vieraslajitalkoot järjestetään Stansvikissä 22. toukokuuta kello 17–20. Ilmoittautumisohjeet ja talkoopäivämäärät löytyvät osoitteesta luontoaskel.fi