Video: Mikko Tukevan metsässä mäntyä ja kuusta istutetaan samaan mäkeen: ”Trendin mukana mennään”

Lämpöennätyslukemia hipova toukokuun keli ja sen tuoma kuivuus eivät suosi metsänistuttajaa. Taimien varastoinnin aikaisen kastelun merkitys korostuu ja työ käy helteessä raskaaksi. Mikko Tukeva aloitti toukokuun lopussa kolmen hehtaarin uudistusalan istutuksen Jalasjärven Luopajärvellä. Kohde on kuiva mäki, ojia taimien kastelua helpottamaan ei juuri löydy.

”Kun neljältä aamulla aloitetaan, niin saadaan päivän urakka valmiiksi ennen kuuminta paahdetta. Istutusalan läpi kulkee metsätie, joten taimilaatikoiden kuljetus ympäri istutusalaa on onneksi helppoa”, hän toteaa.

Istutettavien taimien tulee olla kyllin märkiä.  Kuva: Johannes Tervo

Mikko Tukevan kesä käynnistyy istutustyöllä.

”Viimeiset 10 vuotta on kesä kohdallani alkanut istutushommissa, omissa metsissä ja muille urakoiden. Viljelyn toukotöiden päälle kun vietän pari viikkoa istuttaen, siitä kesä virallisesti alkaa.”

Taimet ovat hämmästyttävän sitkeitä ja kuivasta kesästä huolimatta huolella ja riittävän syvälle istutetut taimet pääsevät kasvuun juuriston yltäessä humukseen saakka.

”Kuivana istutusajankohtana on hyvä pitää mielessä istutuskohtia valitessa, että paikka voi kärsiä märkyydestä muulloin”, hän huomauttaa.

Mikko Tukevan istutusalalle on tehty uudistushakkuu viime vuonna.  Kuva: Johannes Tervo

Istutettava ala on Hirvimäki, kantatilan vanha torppa. Päätehakkuu tehtiin viime vuonna kevättalvella ja ala mätästettiin loppukesästä. Taimitilauksen Tukeva teki hyvissä ajoin marraskuussa.

”Kuviolle istutetaan mäntyä ja kuusta. Trendin mukana mennään siltä osin”, Tukeva toteaa.

Kivikkoisempi rinne istutetaan männylle ja kuuset rehevimmille paikoille mäen notkoon. Trendillä Tukeva viittaa paitsi sekametsän istutusinnon yleiseen lisääntymiseen, myös männyn nousuun ykköspuulajiksi uudistuskohteilla. Tuoreimpien tilastojen mukaan kuusettumisen valta-aika on ohi ja mäntyä kasvatetaan nyt noin puolella Suomen uudistusaloista. Kuuma, kuiva toukokuu muistuttaa yhä lisääntyvästä kirjanpainajien uhkasta. Kuusivaltaisuus on tunnistettu riski lämpenevässä ilmastossa.

”Puulajivalintaa ohjaa tietenkin kasvupaikka, eivät trendit. Mahdollisuuksien mukaan kuitenkin vältetään puuston yksipuolisuutta”, Tukeva summaa.

Kaksivuotiaat taimet saavat etumatkaa kilpailevaan kasvustoon nähden.  Kuva: Johannes Tervo

Tukeva suosii kaksivuotiaita taimia.

”Kylvönä ei meillä ole metsänuudistusta tehty lukuun ottamatta erästä erittäin kivikkoista pientä alaa. Taimet ostan aina kaksivuotiaina, se antaa puille etumatkaa kilpailevaan kasvustoon nähden. Hintaero ei niin mittava ole, että kannattaisi säästömielessä yksivuotisia, pienempiä taimia hankkia”, hän arvioi.

Mäntymetsään istutetaan suositusten mukaisesti 1800 tainta hehtaarille. Istutustiheyttä kannattaa harjaantuneenkin istuttajan arvioida työn edetessä ympyräkoealoilla.

”Nelimetrisen kepin piirtämän ympyrän sisälle pitää jäädä 9 männyntainta, siitä 200:n kertoimella tiheys on haluttu. Toki kokeneen kaivurin tekemät mättäät ohjaavat istutustiheyttä oikeaan.”

Kasvupaikka on sellainen, että huolellisesti istutetun metsän sopii odottaa lähtevän hyvään kasvuun, toteaa Mikko Tukeva.  Kuva: Johannes Tervo

Nimestään huolimatta Hirvimäessä ei taimikkotuhoja ole ollut, toteaa Tukeva silmäillen viereisen palstan vuosi sitten raivauksin hoidettua mäntytaimikkoaan.

”Tällä palstalla taimien uhkana ei ole myöskään heinittyminen. Kasvupaikka on sellainen, että metsän sopii odottaa lähtevän hyvään kasvuun”, metsänomistaja toteaa tyytyväisenä.