Hallitus suojelee historiallisen suuren määrän vanhoja metsiä

Hallitus on päättänyt vanhan metsän kriteereistä ja luonnontilaisen metsän määritelmästä. Metsänomistajia edustavan MTK:n mukaan päätös vaikuttaa myös yksityismetsiin.

Kriteerien laadinta liittyy siihen, että hallitus on sitoutunut suojelemaan valtion jäljellä olevat vanhat metsät. Sen taustalla on EU:n tavoite, jonka mukaan jäsenmaiden on pysäytettävä luontokato.

“Hallituksen esittämä suojelukokonaisuus on huomattava. Siirrämme historiallisen suuren määrän valtion metsää pysyvään ja tiukkaan suojeluun ”, kertoo ympäristöministeri Sari Multala (kok.).

EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti kriteerejä voi käyttää sekä valtion, kuntien että yksityisten omistamissa metsissä, mutta niiden perusteella valtio ei voi vaatia ketään suojelemaan kriteerit täyttävää metsää.

Yksityismailla kriteerit täyttävät kohteet suojellaan edelleen METSO-ohjelmassa vapaaehtoisuuteen perustuen. Käytännössä kriteerit voivat silti johtaa myös yksityismaiden suojeluun puun ostajien käyttäytymisen kautta.

MTK vaatii, että hallitus turvaa metsänomistajien oikeudet ja aidon vapaaehtoisuuden. Se edellyttää riittävää rahoitusta vapaaehtoiseen METSO-suojeluun.

”Aitoa vapaaehtoisuutta haastaa, että puunostajien edustajien julkisesti esittämän näkemyksen mukaan metsäteollisuusyritykset eivät voi ostaa puuta kriteerit täyttävistä metsistä miltään omistajaryhmältä”, toteaa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.

Mäki-Hakolan mukaan valtion on varattava riittävä rahoitus, että periaatepäätöksen mukaiset kohteet hyväksytään automaattisesti METSO-ohjelmaan, jos metsänomistaja niin haluaa. Suojeluprosessin on myös oltava nopea ja sujuva.

Sinällään MTK pitää metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamista tärkeänä. Suojelun lisäämiselle on tarvetta erityisesti eteläisessä Suomessa.

Myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) nostaa esiin METSO-suojelun tärkeyden. Hän muistuttaa, että vapaaehtoisen METSO-suojelun kriteerit ovat vanhojen metsien suojelukriteereitä väljemmät. Ne mahdollistavat kohteiden suojelun maanomistajien omista lähtökohdista ja tavoitteista käsin.

”Metsäluonnon monimuotoisuustyössä keskeistä ja vaikuttavaa on myös talousmetsien luonnonhoidon jatkuva edistäminen”, toteaa Essayah.

Lahopuun määrä on kasvanut Etelä-Suomen metsissä. Kuva: Kari Salonen

Vanhojen metsien määrittelyssä Suomessa kaksi pääkriteeriä ovat puuston ikä ja kuolleen puun määrä. Raja-arvot ovat erilaisia Suomen etelä- ja pohjoisosissa, sillä metsät kasvavat pohjoisessa hitaammin ja ovat luontaisesti vähäpuustoisempia.

Etelä-Suomessa vanhaksi luetaan 140-vuotiaat havu- ja 100-vuotiaat lehtimetsät, joissa on 40–50 kuutiota lahopuuta hehtaarille. Maan pohjoisosissa ikävaatimus nousee 200 vuoteen ja lahopuuvaatimus tippuu 10–20 kuutioon hehtaarille.

Kyseiset kriteerit täyttävissä metsissä esiintyy todennäköisesti vanhoille metsille tyypillisiä, uhanalaisia tai taantuneita lajeja ja ne ovat rakenteeltaan monipuolisia ja luontaisesti syntyneitä.

Aktiivisessa metsätalouskäytössä olevat metsät eivät kuuluu vanhan metsän määritelmän piiriin.

Ympäristöjärjestöt ovat arvostelleet etenkin Etelä-Suomessa vanhalta metsältä vaadittavaa lahopuun suurta määrää. Sellaisia kohteita ei juurikaan löydy.

Myös Metsähallituksen mukaan suurin osa uudesta suojelusta kohdistuu Pohjois-Suomeen. Kyseiset kohteet ovat pääosin rajoitetun käytön piirissä tai kokonaan talouskäytön ulkopuolella.