WWF:n kysely: Metsäneuvojat tuputtavat yhä avohakkuita, eivätkä kerro metsänomistajille vaihtoehdoista
Ympäristöjärjestön teettämän kyselyn mukaan jatkuvaa kasvatusta on tarjottu perinteisen metsänhoidon vaihtoehdoksi alle kolmannekselle metsänomistajista.
Metsän pysyvään peitteisyyteen perustuva jatkuva kasvatus on luonnon monimuotoisuuden kannalta parempi ja usein taloudellisesti kilpailukykyinen tapa hoitaa metsiä. Kuva: Sanne KatainenSuomessa avohakataan vuosittain noin 100000 hehtaaria metsiä. Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan seuraukset ovat karut, sillä avohakkuut ja hakkuisiin liittyvät metsänhoidon toimenpiteet ovat suurin syy metsässä elävien lajien ahdinkoon ja uhanalaistumiseen. Metsissämme elää tällä hetkellä jopa 833 uhanalaista lajia.
WWF:n kyselytutkimuksesta selviää, ettei metsänomistajille edelleenkään kerrota riittävästi vaihtoehtoisista metsänkäsittelytavoista.
Jatkuvaa kasvatusta oli esitelty ainoastaan kolmasosalle kyselyyn vastanneista metsänomistajista. Neuvontaa saaneiden osuus ei ole kasvanut neljässä vuodessa, jolloin WWF viimeksi selvitti asiaa.
”Luontoa paremmin huomioiviin metsänhoitokeinoihin on hankalaa siirtyä, jos vaihtoehtoja ei tunneta. Siksi on ehdottoman tärkeää, että metsäalan ammattilaiset kertovat metsänomistajille monipuolisesti metsänhoidon ja suojelun vaihtoehdoista”, WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen painottaa tiedotteessa.
Kyselyssä selvisi, että metsäneuvontaa tarjoava ammattilainen ei ollut kysynyt lähes puolelta vastanneista, minkälaisia tavoitteita heillä on metsiensä suhteen.
Kyselyssä metsäalan ammattilaisilla tarkoitetaan metsänhoitoyhdistyksiä, Metsäkeskusta, metsäteollisuusyrityksiä ja metsäpalveluyrityksiä.
”Tämän pitäisi olla ihan ensimmäinen kysymys. Jos metsänomistajalle on esimerkiksi tärkeää ylläpitää metsässään luontoarvoja tai virkistäytymismahdollisuuksia, hänelle tulisi antaa kattavasti tietoa siitä, miten tämän voi toteuttaa”, Suominen sanoo.
Hänen mielestään metsäneuvonnan on kiireesti uudistuttava ja monipuolistuttava, sillä se vaikuttaa suuresti siihen, miten Suomen yksityismetsiä käsitellään.
Suomessa on 600000 yksityistä metsänomistajaa, jotka voisivat auttaa uhanalaisia lajeja ja turvata vesistöjä metsätalouden kuormitukselta.
WWF:n mukaan myös metsäteollisuuden ja metsäalan rahoittajien on otettava vastuuta luonnon monimuotoisuudesta.
WWF:n Kantar Agrilla teettämään kyselyyn vastasi 782 metsänomistajaa. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
