Kennelliitto jakautumassa kahtia metsästyskoirien suhteen

Kennelliiton hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin sunnuntaina 24. marraskuuta nykyisen puheenjohtajan Esa Kukkosen viime metreillä haastanut Kimmo Mustonen äänin 64–49.

Äänestyksen hävinnyt Esa Kukkonen sanoo, että hänen ajatuksensa ovat kaksijakoiset.

”Olen pettynyt tapaan, jolla tämä ns. vallankaappaus tehtiin. Puhuttiin avoimuudesta, mutta sitten haastaja ilmoittautui mukaan yllättäen aivan viime hetkellä. Toisaalta olo on helpottunut, sillä puheenjohtajan työ on vienyt paljon aikaa. Nyt kalenterista vapautuu aikaa muille asioille. Samalla harmittaa, että työt, kuten tytäryhtiöiden fuusiot ja rakennemuutokset, jäivät nyt osaltani pahasti kesken.”

Hän uskoo, että häviämiseen vaikutti osittain se, että hän piti esillä metsästyskoirien edunvalvontaa.

”Ympäristö muovaa käyttäytymistä ja kaupungistumisen myötä metsästyksen ei enää koeta olevan salonkikelpoista. Metsästysasioista puhuminen tuo mukanaan tietynlaisen maineriskin.”

Liiton sisällä kanteluita ja valituksia on tehty kaikenlaisista metsästykseen liittyvistä asioista, jopa yksittäisistä somejulkaisuista. Myös luolakoirien taipumuskokeiden uudet säännöt jakoivat Kennelliiton valtuustonkin mielipiteet rajusti kahtia.

Hän pelkää, että tilanne pahenee jatkossa, koska EU-tasollakin puhutaan eläinten itseisarvosta.

”Tämä voi tarkoittaa sitä, että kohta ajokoiralla ei saisi enää ajattaa jänistä tai noutajakoirakokeissa ei voisi käyttää riistaa.”

Kennelliitto ei ole voimakkaasti ottanut kantaa missään vaiheessa myöskään keskusteluun susien aiheuttamista koiravahingoista.

”Tämä johtuu siitä, että liiton jäsenistökin on jakaantunut asiassa. Kennelliiton jäsenistö on täysi läpileikkaus suomalaisen yhteiskunnan ihmisistä ja mielipiteitä on todella monenlaisia. Tämän päivän yhteiskunnassa on valtavan paljon ihmisiä, jotka haluavat suojella kaikkia koiraeläimiä, myös susia. Näin on myös Kennelliitossa.”

Kennelliiton toimintasuunnitelma kuitenkin antaisi mandaatin ottaa kantaa suurpetoihin.

”Toimintasuunnitelmassa on maininta, että Kennelliitto pyrkii edistämään kaikkia laillisia keinoja, joilla voitaisiin välttää vahinkoja ja turvata metsästyskoirien käyttöä ja koulutusta myös tulevaisuudessa. Viime viikonloppuna pidetyssä valtuuston kokouksessa toimintasuunnitelmaan lisättiin hieman selvemmin edunvalvontaan liittyen vaatimus siitä, että Kennelliiton pitää myös osallistua tähän yhteiskunnalliseen keskusteluun.”

”Tulisi muistaa, että metsästäjät ovat olleet ne, jotka ovat aikoinaan olleet perustamassa Kennelliittoa. Juurilta on eksytty nyt kauas”, Kukkonen kiteyttää.

Kennelliitto on siis jakautumassa kahtia metsästyskoirien suhteen. Kukkosen mielestä Kennelliiton pitäisi vaalia kotimaisia koirarotuja ja pitää niitä ykkösasemassa. Kaikki kotimaiset koirarodut ovat käyttökoiria ja niistä suomenajokoira, suomenpystykorva sekä karjalankarhukoira selkeästi metsästyskoiria.

Puhtaasti metsästyskoirarotuja ovat kuvassa näkyvän suomenpystykorvan lisäksi karjalankarhukoira ja suomenajokoira. Kuva: Hannu Huttu

Kukkonen uskoo tilanteen johtavan uuden metsästyskoiraliiton perustamiseen, sillä metsästyskoiraharrastuksen edunvalvonnalle ei ole tällä hetkellä omaa tahoa.

”Ehkä sellainen liitto voisi myös sitten ylläpitää tietokantaa, joka keskittyy metsästyskoirien ja niiden omistajien tarpeisiin.”

Kukkonen on huolissaan myös metsästyskoirien rekisteröintimäärien romahduksesta.

”Jo nyt koirien kasvattamisellekin asetettu paljon erilaisia vaatimuksia, mikä on johtanut siihen, että kasvatustoiminta on keskittynyt isoille kenneleille. Ammattimaistumisessa on paljon hyvää, mutta bisnes tuo mukanaan myös epäterveitä piirteitä. Pienkasvattamisessa säilyy monimuotoisuus ja se on ollut Suomen kenneltoiminnan rikkaus tähän asti.”