Karhusta tuli syksyn jahtikauden kiistakapula – näin eri lajien metsästysmäärät ovat muuttuneet

Metsästäjät saavat vuosittain saaliiksi ison määrän sarvipäitä, riistalintuja, jäniksiä, karhuja. Noin 200 000 metsästäjää kantaa kotiin yli kymmenen kiloa puhdasta riista­lihaa joka vuosi.

Siinä missä esimerkiksi saaliiksi saatavien jäniksien määrä on pysynyt jokseenkin vakaana vuodesta toiseen, toisten riistalajien kannat ovat taantuneet, toisten kasvaneet.

Esimerkiksi Suomen suurin nisäkäs hirvi metsästettiin sotien jälkeen lähes sukupuuttoon ja rahoitettiin vuosiksi 1969–1971 kokonaan. Kanta elpyi, samoin kasvoivat liikenneonnettomuudet ja metsätuhot.

Viimeksi hirvien määrä oli huipussaan vuosituhannen vaihteessa, jolloin kantaa ryhdyttiin pienentämään. Samalla ovat saalismäärätkin pienentyneet.

Karhuja puolestaan on viime vuosina metsästetty enemmän kuin koskaan 2000- luvulla. Arvioiden mukaan Suomessa elää tällä hetkellä jopa 2 400 yksilöä. Kantaa ovat kasvattaneet Venäjältä Suomeen vaeltavat karhut sekä runsas pentueiden määrä.

Tänä syksynä karhujahti sai uuden käänteen, kun kaatoluvat joutuivat täytäntöönpanokieltoon karhualueilla Pohjois- Karjalassa, ja jahtiin päästiin maakunnassa vain kahdella lupa-alueella. Poikkeuslupapäätöksistä valittivat Luonnonsuojeluliitto Tapiolan piirijärjestöt. Ne vetoavat karhun suojelu­statukseen EU:ssa.

Monet riistavesilintulajeista ovat taantuneet tai uhanalaistuneet, kun rehevöityminen on kaventanut elinalueita. Ainoastaan sinisorsan kanta on säilynyt vakaana.

Myös vieraslajiksi luokiteltuja villisikoja liikuskelee metsissä yhä enemmän, noin 1 400 yksilöä. Vasta 1970-luvulla Virosta ja Venäjältä Suomeen levinnyt laji on hyötynyt viime vuosien leudoista talvista. Älykkään ja varovaisen eläimen metsästäminen ei ole helppoa, mutta sen levittämän afrikkalaisen sikaruton takia metsästystä on lisätty: Vielä vuonna 2016 sikoja saatiin saaliiksi 503. Vuonna 2020 saalismäärä nousi 1 200 sikaan.

Hallin eli harmaahylkeen saalismäärät ovat nousseet samaan tahtiin kannan kasvun kanssa parin kymmenen vuoden aikana. Laji rauhoitettiin vuonna 1982 kantojen voimakkaan heikkenemisen takia, mutta metsästys aloitettiin uudelleen jo vuonna 1998 kalastukselle koituneiden vahinkojen takia. Tarkasti säännellyn metsästyksen ansiosta kanta on kasvanut prosentin vuosivauhdilla noin 40 000 hylkeeseen.