Metsäyhtiöt käyvät tiukkaa kisaa metsänomistajien puista. Osa metsänomistajista hoitaa puukauppansa itse, mutta monet luottavat puukaupan solmimisessa metsänhoitoyhdistyksen ammattiapuun.
Puun kovasta kysynnästä kertoo, että jopa talvileimikot ovat käyneet poikkeuksellisesti kaupaksi nousevilla hinnoilla. Kantohintojen nousu on jatkunut tasaisena syyskesästä lähtien.
Puun hyvän kysynnän taustalla on venäläisen puun tuonnin loppuminen. Se jätti metsäyritysten puunhankintaan lähes 10 miljoonan kuutiometrin aukon.
Metsänomistajia edustava MTK on toistuvasti muistuttanut metsänomistajia puukauppojen kilpailutuksen tärkeydestä. Sillä on ratkaiseva merkitys lopputuloksen kannalta, sillä ostajien puutarpeet ja tarjoukset vaihtelevat suuresti.
Käytännössä osa metsänomistajista kilpailuttaa puunsa itse ja osa jättää sen metsänhoitoyhdistysten tehtäväksi. Johonkin tiettyyn ostajaan sitoutuneet metsänomistajat saattavat jättää kilpailutuksen kokonaan väliin.
Kevään Metsätutka -kyselyyn vastanneista metsänomistajista noin kaksi viidestä kertoi turvautuneensa metsänhoitoyhdistyksen apuun viimeisimmässä puukaupassa. Etenkin monelle palkansaajalle ja eläkeläiselle sopi, että yhdistys oli hoitanut koko puukaupan valtakirjalla.
”Valtakirjakaupan osuus näyttäisi jälleen olevan kasvussa. Myös yhdistysten korjuupalvelun osuus on kasvussa”, totesi kyselyn tuloksiin perehtynyt tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen MTK:sta.
Karttusen mukaan valtakirjalla viimeisimmän puukauppansa teki 35 prosenttia kyselyyn vastanneista metsänomistajista. Kun mukaan lasketaan metsänhoitoyhdistyksen muuten avustamat puukaupat, osuus nousi 40 prosenttiin.
Valtakirjalla myyvät metsänomistajat omistivat tyypillisesti keskikokoisia metsätiloja. Naismetsänomistajat turvautuivat yhdistysten ammattiapuun miehiä hanakammin.
Yli puolet kevään Metsätutkaan vastanneista metsänomistajista kertoi sopineensa viimeisimmän puukauppansa suoraan ostajan kanssa. Niin tekivät etenkin suurten metsätilojen omistajat ja säännöllisesti puukauppaa käyvät maanviljelijät ja yrittäjät.
He kertoivat oman osaamisensa riittävän puukauppoihin.
Yleisin ostaja puille oli itsenäinen saha. Ne toimivat ostajina useammassa kuin joka neljännessä puukaupassa.
Itsenäisten sahojen kanssa puista kilpailivat etenkin suuret metsäyritykset. Noin puolet kaikista puukaupoista päätyi Metsä Groupille, Stora Ensolle ja UPM:lle.
Tältä osin tulokseen liittyy pientä epävarmuutta, sillä osa metsänomistajista ei osannut sanoa, kenelle viimeisimmän metsäkaupan puut päätyivät.
Karttusen mukaan metsänomistajat olivat tyytyväisimpiä itsenäisten sahojen kanssa solmittuihin puukauppoihin. Etenkin nuorimmat metsänomistajat antoivat puukauppojensa onnistumiselle korkean arvosanan.
Kantar Agrin toteuttamaan kyselyyn vastasi 502 metsänomistajaa. Sen virhemarginaali on noin neljä prosenttia.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
