
Metsuri Anssi Jokinen tekee toista päivää taimikon harvennusta UPM:n metsässä Hämeenlinnan Kalvolassa. Vapusta on reilu viikko. Aikaisemmin ei tänä keväänä olisi juuri voinut aloittaa.
”Maa on osin jäässä. Paikoin oli 60 senttiä lunta”, Jokinen kertoo. Edelliselle viikolle tarkoitettua työmaata piti lykätä, koska auraamattomalla tiellä oli vielä 40 senttiä lunta.
”Olen 42 vuotta näitä hommia tehnyt. En muista, että koskaan olisi tällaista kevättä ollut.”
Vajaa parikymmenvuotias taimikko puskee istutettua kuusta ja luontaisesti levinnyttä mäntyä. Täällä hirvieläimet ovat osallistuneet poistettavien puiden valintaan. Lehtipuuta jää sekapuustoksi väkisinkin tavoiteltua viidennestä vähemmän. Jokinen on löytänyt talvilaidunalueelta kahdeksat sarvet.

”Pääosin poistetaan hirven syömää koivua, jonkin verran hirven syömää mäntyä”, Jokinen kuvaa. Paikoin kaatuu jokunen kuusentaimikin.
Havupuiden raivauksessa toukokuu on jo riskiaikaa. Juurikäävän itiöt voivat levitä tuoreisiin kantoihin ilman keskilämpötilan noustua viiteen plusasteeseen.
UPM pyrkii raivaamaan niin metsäpalveluasiakkaidensa kuin omien metsiensä taimikoita yhä useammin kylmään vuodenaikaan, kertoo tuotepäällikkö Ella Kaivola UPM Metsältä.
Päätavoitteena on juurikääpäriskin hallitseminen.
"Viimeisimpien tutkimusten mukaan juurikääpäitiö voi levitä pienillekin kannoille. Taimikonhoidon ajoituksella yritetään hillitä tuhoriskiä. Juurikääpä on merkittävä tuholainen laajassa osassa Suomea", Kaivola sanoo.
Linjaus koskee erityisesti varttuneita taimikoita, joista raivataan havupuun taimia. Kesäaikaisella raivauksella on kuitenkin omat etunsa.

"Ei ole kieltoa raivata kesäaikaan, mutta puhumme vaihtoehdoista ja tuomme tuhoriskiä esille. Varhaisperkaukset, joissa poistetaan pääosin lehtipuuta, tehdään jatkossakin pääosin kesäaikaan, koska halutaan hillitä lehtipuun vesomista."
Kaivola korostaa, että pienilläkin valinnoilla on merkitystä.
"Jos ajoituksella voidaan pienentää tuhoriskiä, silloin se kannattaa tehdä."
Toistaiseksi UPM:llä ei ole havaittu juurikäävän leviämistä raivattuihin taimikoihin, vaikka se tutkimuksen mukaan riski onkin.
”Emme koskaan haluakaan sen tapahtuvan. Jos juurikääpä leviää, maan puuntuottokyky on rajoitettu seuraavaksi sadaksi vuodeksi. Ainoastaan lehtipuusukupolvi kasvattamalla juurikääpä voidaan poistaa”, sanoo UPM Metsän metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri.
Lehtipuihin tauti voi levitä ainoastaan juuristoyhteyksien kautta saastuneista havupuista.
Kylmän kauden taimikonhoidon sesongin kesto vaihtelee vuosittain, sillä syvän lumen aikana ei raivata. Maaliskuun alussa lumitilanne salli taimikonhoidon UPM:llä ainoastaan Porin Yyterissä. Vähälumisina vuosina Etelä-Suomessa voi raivata läpi talven.
Anssi Jokisen mukaan esimerkiksi talvella 2020 talviaikaisia raivauksia pystyi tekemään todella paljon. Usein paras aika niille on Hämeessä marraskuussa, kun ilma on kylmä mutta hankea ei vielä ole kertynyt.
Lyhyeen kantoon sahaamisesta ei jousteta.
"Lyhyeen kantoon sahaamisesta ei jousteta. Vuodet eivät ole veljeksiä. Kun on vähäluminen kylmä talvi, kohteet päästään tekemään aikaisemmin", Kaivola toteaa.
Yleensä pelivaraa varttuneen taimikon oikea-aikaiseen harvennukseen on yhdestä kolmeen vuotta.
Kaivolan mukaan runsaslumisesta talvesta huolimatta kuluvankin kylmän kauden työmaat valmistuvat sovittuna aikana.
Juurikäävän ohella toinen syy talviraivausten lisäämiselle on metsureiden työn jaksotus.
Metsuriyrittäjä Jokiselle töitä riitti sopivasti talven lumiseenkin aikaan pihapuiden kaadoissa ja sähkölinjojen kunnossapidossa.
Kesäkauden hän aikoo jatkaa raivaussahan varressa.
Lue myös:
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
